Peruspäivärahan saajien määrä on yli kaksinkertaistunut korona-aikana

Selvä enemmistö peruspäivärahan saajista olisi ollut oikeutettu myös korkeampaan ansiosidonnaiseen työttömyysturvaan.

Lehtikuva / Vesa Moilanen

Tyypillinen työttömyyskassojen ulkopuolelle jäävä työntekijä on nuori ja verrattain matalasti koulutettu. Arkistokuva.
Tyypillinen työttömyyskassojen ulkopuolelle jäävä työntekijä on nuori ja verrattain matalasti koulutettu. Arkistokuva.

Kelan maksaman peruspäivärahan saajien määrä on kasvanut nopeasti koronapandemian myötä, käy ilmi Kelan tilastoista.

Kun helmikuussa ennen koronaviruksen laajempaa leviämistä peruspäivärahaa sai hieman yli 30 000 henkeä, oli kesäkuussa sen saajia jo yli 70 000.

Selvä enemmistö peruspäivärahan saajista olisi ollut oikeutettu myös peruspäivärahaa korkeampaan ansiosidonnaiseen työttömyysturvaan, jos he olisivat liittyneet työttömyyskassaan.

Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksen tutkimuspäällikön Terhi Maczulskijin mukaan työttömyyskassojen ulkopuolelle jääminen johtuu usein tietämättömyydestä tai ylioptimistisesta suhtautumisesta omaan työllisyystilanteeseen.

Myös taloudelliset syyt painavat

Maczulskijin mukaan työttömyyskassoihin kuuluu noin 85 prosenttia suomalaisista palkansaajista.

Tyypillinen työttömyyskassojen ulkopuolelle jäävä työntekijä on Maczulskijin mukaan nuori ja verrattain matalasti koulutettu. Miehiä on heidän joukossaan enemmän kuin naisia. Monet työskentelevät epätyypillisissä työsuhteissa kaupan alalla, majoitus- ja ravintola-alalla tai rakennusalalla.

– Monet nuoret eivät ymmärrä omaa haavoittuvaisuuttaan työmarkkinoilla ja yliarvioivat oman työllisyystilanteensa. Tämä on nuorille tyypillinen suhtautumistapa, Maczulskij sanoi STT:lle.

Kassojen ulkopuolelle saatetaan Maczulskijin mukaan jäädä myös taloudellisista syistä, sillä kassan jäsenmaksu – joka kassasta riippuen on noin 10 euroa kuussa – voi monelle pienituloiselle tuntua isolta summalta.

Maczulskij kiinnittää huomiota siihen, että juuri kauppa ja majoitus- ja ravintola-ala ovat kärsineet pahiten koronapandemiasta.

– Monet heistä, jotka kaikista kipeimmin nyt tukea tarvitsisivat, ovat jättäytyneet kassojen ulkopuolelle.

Työttömyyskassojen ulkopuolelle jäämällä voi Maczulskijin mukaan menettää jopa satoja euroja kuussa.

– Pienituloisen kohdalla ansiosidonnaisen työttömyyskorvauksen ja peruspäivärahan ero ei ole kovinkaan suuri, mutta tulojen kasvaessa tilanne muuttuu, Maczulskij sanoo.

Ansiosidonnainen laajemmaksi?

Suomessa on viime viikkoina käyty keskustelua ansiosidonnaisen työttömyysturvan ulottamisesta kaikille palkansaajille riippumatta työttömyyskassan jäsenyydestä. Nykyistä järjestelmää on pidetty epäoikeudenmukaisena, sillä tällä hetkellä myös kassoihin kuulumattomat maksavat lakisääteisiä työttömyysvakuutusmaksuja mutta eivät kuitenkaan saa ansiosidonnaista työttömyysturvaa.

Elinkeinoelämän keskusliitto EK herätti huomiota äskettäin muuttamalla kantaansa ansiosidonnaiseen työttömyysturvaan. Etujärjestön mukaan ansiosidonnainen työttömyysturva ei saa olla sidottu työttömyyskassan jäsenyyteen.

Maczulskij on vahvasti ansiosidonnaisen työttömyysturvan laajentamisen kannalla.

– Sehän on tasa-arvokysymys. Kaikkihan sitä veroluontoista työttömyysvakuutusmaksua maksavat.