Kenen selkänahasta sijoitusten tuotto otetaan? — "Nyt uutisissa esillä olleisiin hoivayrityksiin en halua sijoittaa", Elisa Virtanen, 27, sanoo

Yhä useampi on kiinnostunut sijoitustensa vastuullisuudesta. Varsinkin ympäristöasioista on tullut ihmisille tärkeitä.

Eveliina Salomaa

Eettisyyden mittaaminen ei ole yksinkertaista.

Sijoittamisen tavoitteena on yleensä saada omille rahoille mahdollisimman hyvä tuotto, mutta sen ei tarvitse olla ainut sijoituspäätöksiä ohjaava tekijä.

Sijoittamalla tiettyihin yrityksiin voi myös vaikuttaa yritysten toimintaan ja sitä kautta edistää itselle tärkeiden arvojen toteutumista.

Vastuulliselle sijoittamiselle on olemassa yleisesti käytössä olevia kriteereitä, mutta jokaisen sijoittajan pitää itse päättää, sopivatko ne hänelle. Jos luopuu mieluummin tuotoistaan kuin arvoistaan, puhutaan eettisestä sijoittamisesta.

— Eettisellä ja vastuullisella sijoittamisella on erilainen vivahde, kertoo FIMin vastuullisen sijoittamisen johtaja Mika Leskinen.

Vastuullinen sijoittaja pyrkii arvioimaan, miten vastuullisuus heijastuu yrityksen menestymismahdollisuuksiin. Jos yritys ei toimi vastuullisesti, on riski, että tapahtuu jokin katastrofi ja yrityksen arvo putoaa. Siksi vastuuttomuus on riski sijoittajalle.

Kun eettisessä sijoittamisessa yrityksiä arvioidaan henkilökohtaisin kriteerein, vastuullisessa sijoittamisessa pyritään noudattamaan enemmän ulkopuolisen laatimia, objektiivisia kriteereitä.

Attendo päätyi FIMin kieltolistalle

FIM on suomalainen varainhoitaja ja yksityispankki, joka on osa S-konsernia ja vastaa muun muassa S-pankin rahastoista. Helmikuussa yritys tiedotti, että se ei toistaiseksi osta hoivayhtiö Attendon osakkeita, ennen kuin yrityksen toimintaan saadaan lisää selvyyttä.

— Attendon kohdalla teimme oman, nopean päätöksen. Yleensä poissulkulistalla on yrityksiä, joiden toiminnasta on ulkopuolisten tekemä selkeä arvio siitä, että niiden toiminta rikkoo normeja. Tyypillinen esimerkki on se, että yhtiö aiheuttaa ympäristötuhoja tai rikkoo ihmisoikeuksia, Leskinen sanoo.

Eveliina Salomaa

Ilmastonmuutos on yksi tämän hetken puheenaiheista, ja se vaikuttaa myös sijoittajiin.

Vastuullinen sijoittaja miettii hyviä ja huonoja puolia

Elisa Virtanen, 27, kiinnostui sijoittamisesta pari vuotta sitten tajuttuaan, ettei se ole vain rikkaiden puuhaa vaan sopii tavalliselle työssäkävijällekin.

Sijoitusten eettisyys kuitenkin mietitytti. Virtanen päätti ensin sijoittaa rahaa pankin tarjoamaan eettiseen rahastoon, mutta sen ongelmana olivat korkeat kulut. Koska Virtanen on kiinnostunut myös tuotosta, hän ei enää laittanut lisää rahaa korkeiden kulujen rahastoon.

— Sen jälkeen on mietityttänyt, miten eettisyyttä voi mitata. Olen ajatellut, että esimerkiksi Suomen pörssi on eettisesti kestävämmällä pohjalla kuin monen muun maan pörssit, Virtanen sanoo.

Ostan osakkeita sillä perusteella, mikä mielikuva yrityksestä tai sen tuotteista tulee ja mitä juttuja siitä kuulen. — Elisa Virtanen

Nykyään Virtanen sijoittaa sekä rahastoihin että suoraan osakkeisiin.

— Ostan osakkeita sillä perusteella, mikä mielikuva yrityksestä tai sen tuotteista tulee ja mitä juttuja siitä kuulen. Esimerkiksi nyt uutisissa ovat olleet esillä hoivayritykset, joihin en halua sijoittaa. En halua olla osa sellaista toimintaa. Tuotto ei ole silloin pääasia, Virtanen sanoo.

Ympäristö on Virtaselle tärkein arvo, mutta myös sosiaalikysymykset ovat tärkeitä. Sosiaalialalla itsekin työskentelevä Virtanen ei ole halunnut sijoittaa esimerkiksi yhtiöön, joka käyttää sijoitusrahoja pikavippitoiminnan pyörittämiseen.

Joskus Virtanen miettii, voiko yritysten raportteihin ja sertifikaatteihin luottaa. Toisaalta mitä muitakaan mahdollisuuksia yksittäisellä sijoittajalla on?

— Joskus tuntuu, että pohdin jo töissäni niin paljon eettisiä asioita, että pitääkö niitä vapaallakin niin tarkkaan kaikessa miettiä.

Kuluttajalle tiedon löytäminen on haastavaa

Instituutiosijoittajat eli asiakkaiden ja edunsaajien puolesta sijoittavat tekevät sijoituspäätöksiä valtavaan dataan perustuen. Ne jättävät ostamatta osakkeita yrityksistä, joiden toiminta ei ole vastuullista, tai päättävät tukea yrityksiä, joiden toiminta omalla alallaan on erityisen esimerkillistä.

Samalla tavalla voi tehdä myös yksittäinen kuluttaja, vaikka vastaavaa määrää taustatietoa ei ole helppo kerätä.

Eveliina Salomaa

Internet tarjoaa tietoa yritysten ja rahastojen vastuullisuudesta.

— Ilmaiseksi on saatavilla yritysten omia raportteja, mutta on haasteellista arvioida niiden antamien tietojen kattavuutta. Kannattaa seurata myös uutisointia: onko yrityksen toiminta herättänyt huomiota? Myös kansalaisjärjestöt raportoivat huolenaiheita, sanoo Kirkon eläkerahaston vastuullisen sijoittamisen päällikkö Magdalena Lönnroth.

Kirkon eläkerahastolla on omat kriteerit, joiden perusteella sijoitetaan. Alan yleisten kriteerien lisäksi periaatteena on kultainen sääntö: Kaikki, mitä te tahdotte ihmisten tekevän teille, tehkää te heille.

Ilmastonmuutos näkyy sijoittajissa ja yrityksissä

Yksittäisten ihmisten kiinnostus vastuullista sijoittamista kohtaan kasvaa. Varsinkin ilmastonmuutos on megatrendi, joka mietityttää sijoittajia ja vaikuttaa oikeastaan kaikkien yritysten toimintaan.

Ilmastonmuutokseen voi sijoitusmarkkinoilla suhtautua uhkana tai mahdollisuutena. Vaarantaako se yrityksen toiminnan, vai voiko yritys tarjota ratkaisuja, joille on kysyntää? Siksi nekin, joille tuotto on sijoittamisessa tärkeintä, ovat kiinnostuneita yrityksen vastuullisuudesta.

On vaikea nähdä enää yritystä, joka ei piittaisi vastuullisuudesta. — Mika Leskinen

— On vaikea nähdä enää yritystä, joka ei piittaisi vastuullisuudesta. Öljyteollisuudessa on viimeisiä mohikaaneja, jotka taistelevat vastaan. Jopa nekin ovat taipuneet tekemään jotain mutta eivät vielä tarpeeksi, Leskinen sanoo.

Nettilaskuri vertaa rahastojen painotuksia

Tavallisen ihmisen näkökulmasta hankalinta on se, että lähes kaikki rahastot ovat nykyään vastuullisia, jos kriteereinä pidetään alan yleisiä normeja. Omaan salkkuun voi silti kertyä halpavaateketjun osakkeita tai osakkeita yrityksestä, jonka varat on piilotettu veroparatiisiin.

Niiden toiminta ei riko lakia, mutta moni ei silti miellä niitä eettisiksi. Silloin on ehkä helpoin ostaa suoraan sen yrityksen osakkeita, jonka toimintaa haluaa tukea.

Nyt vastuullisesti toimiva yritys ei välttämättä vuoden päästä olekaan enää vastuullinen. — Magdalena Lönnroth

Toisaalta rahastoissakin on nykyään erilaisia painotuksia, ja niiden vastuullisuutta voi vertailla nettilaskurilla.

— Sijoituskohteet vaativat kuitenkin myös jatkuvaa seurantaa. Nyt vastuullisesti toimiva yritys ei välttämättä vuoden päästä olekaan enää vastuullinen. Sijoittajan pitäisi myös ymmärtää, mihin eri arviot ja laskurit vastuullisuudesta perustuvat, Lönnroth sanoo.

Kun tietoa on hankkinut, pitää vain päättää, missä omat eettisyyden rajat kulkevat.

— Tai toisinpäin: ensin voi miettiä, missä omat eettisyyden rajat kulkevat, ja hakea sitten tietoa, Lönnroth sanoo.

Vastuullinen osakesalkku

Vastuullinen sijoittaminen tarkoittaa ympäristöasioiden, sosiaaliseen vastuun ja hyvän hallintotavan huomioon ottamista sijoitustoiminnassa.

Yleisesti puhutaan ESG-kriteereistä (Environment, Social and Governance). Niiden pohjana ovat YK:n tukemat vuonna 2006 julkaistut vastuullisen sijoittamisen periaatteet.

Vastuullista sijoittamista voi lähestyä ainakin kolmella tavalla:

1. Poissulkeminen. Moni haluaa vältellä kokonaan tietyillä aloilla toimivia yrityksiä. Esimerkiksi hiiliteollisuus, öljy-yhtiöt tai tupakka- ja alkoholiyhtiöt ovat monien kieltolistalla. Osa ei halua sijoittaa pelialaan.

2. Suosiminen. Poissulkemisen vastapuoli. Sijoittaja voi päättää laittaa rahaa vain tietyn alan yrityksiin ja tukea niin esimerkiksi ympäristöystävällistä liiketoimintaa. Tai sijoittaja voi päättää sijoittaa pelkästään suomalaisiin yrityksiin. Suosija voi valita myös miltä tahansa alalta esimerkillisesti toimivia yrityksiä ja tukea näin niitä.

3. Sijoittamalla vaikuttaminen. Osakkeiden omistajat ovat yrityksen omistajia, jotka yrityksen on pidettävä tyytyväisenä, ja joilla on oikeus äänestää yhtiössä. Jos haluaa vaikuttaa yrityksen toimintaan, voi ostaa sen osakkeita ja sen jälkeen vaatia, että toimintaa kehitetään vastuullisempaan suuntaan.

Yritysten vastuullisuudesta saa tietoa esimerkiksi vastuulliseen sijoittamiseen erikoistuneen varainhoitajan RobecoSAM:n listoilta. Yritys arvioi vuosittain yli 4 500 yrityksen vastuullisuutta. Uusin raportti The Sustainability Yearbook 2019 julkaistiin helmikuussa.

Rahastojen vastuullisuutta arvioi esimerkiksi yhdysvaltalainen analyysitalo Morningstar, joka antaa rahastoille tähtiluokituksen niiden menestyksen mukaan. Vastuullisuutta analysoidaan vastaavalla maapalloluokituksella.

Pohjoismaiset rahastot voivat hakea myös pohjoismaista ympäristömerkkiä Joutsenmerkkiä, jolla on varsin tiukat kriteerit.