Rahahuolet kalvavat nuoria aikuisia — "Häpeän sitä, kun joudun tukeutumaan osamaksuihin", Milla Ruotsalainen, 25, myöntää

Raha-asiat aiheuttavat ahdistusta joka kuudennelle 18—29-vuotiaalle.

Henna Turunen

Liiallinen velanotto suistaa monen nuoren talouden raiteiltaan.
Liiallinen velanotto suistaa monen nuoren talouden raiteiltaan.

Omat raha-asiat hävettävät, tunnustaa Milla Ruotsalainen, 25. Hän on luisunut pirulliseen osamaksukierteeseen.

— On tullut elettyä yli omien varojen, Ruotsalainen tuskailee.

Talouskurimus lähti liikkeelle muutama vuosi sitten, kun itsenäistyvä nuori nainen alkoi maksaa laskujaan itse.

— Rakastin laskujen maksamista, koska se oli uusi ja ihmeellinen asia.

Häpeän sitä, kun en kykene ostamaan haluamiani tai tarvitsemiani asioita kerralla vaan joudun tukeutumaan osamaksuihin. — Milla Ruotsalainen

Ruotsalainen törsäsi huoletta. Hän myöntää, että hänen on vaikea sanoa ei, jos verkostomarkkinoija myy hänelle tuotteita tai jos kaupoissa tulee vastaan houkuttelevia tarjouksia.

Jossain vaiheessa tilanne karkasi käsistä.

— Aloin haalia asioita, joita en tarvinnut, tai asioita, joita tarvitsin mutta käytin niihin vain vähän aikaa, Ruotsalainen kuvailee.

Osamaksuilla shoppailu on vähitellen alkanut hävettää Ruotsalaista.

— Häpeän sitä, kun en kykene ostamaan haluamiani tai tarvitsemiani asioita kerralla vaan joudun tukeutumaan osamaksuihin, Ruotsalainen summaa.

Eniten harmittaa, kun muilla menee paremmin kuin itsellä

Rahatilannettaan Ruotsalainen vertaa usein muihin samanikäisiin. Hän on erilaisissa Facebookin vaurastumisryhmissä, joissa monet vanhemmat kertovat, kuinka joku Ruotsalaisen ikäinen on ostanut itselleen talon tai tienaa hyvin. Tämä vain lisää tuskaa.

— Missä vika, etteivät minulla ole asiat näin? Miksi minulle ei ole opetettu paremmin säästämistä lapsena tai laitettu rahojani kasvamaan korkoa korolle?

Ruotsalainen kuitenkin myöntää, että osamaksukierre on hänen oma vikansa.

— Haluaisin tietää keinon päästä siitä eroon ja auttaa muitakin löytämään apua.

Mirella Raappana

Milla Ruotsalainen myöntää, että osamaksuilla shoppailu on vähitellen alkanut hävettää häntä.

Ruotsalainen kertoo, että hän on hieman onnistunut lieventämään häpeän tunnettaan tekemällä itselleen selväksi, mitkä ovat hänen elämänsä tavoitteet. Hän unelmoi siitä, että voisi elättää itsensä yrittäjänä, matkustella sekä hankkia omakotitalon ja uuden auton.

— Edelleen mieltäni kuitenkin kalvavat ikäiseni, joilla menee paremmin kuin minulla, Ruotsalainen toteaa.

Rahaongelmien taustalla velkaantuminen

Joka kuudes 18—29-vuotiaista suomalaisista kokee häpeää raha-asioista, käy ilmi Yougov Finland -tutkimusyhtiön kyselytutkimuksesta.

Useimmat heistä kertovat, että rahaa on liian vähän tai oma tilanne on nöyryyttävä, koska kaikilla tutuilla on varallisuutta.

— Pidän yllättävänä, että niin moni kokee häpeän tunnetta raha-asioiden takia. Se on surullistakin: niin monelle raha tuottaa paljon negatiivista energiaa, pohtii tutkimuksen teettäneen Santander Consumer Finance -rahoitusyhtiön liiketoimintajohtaja Lauri Timgren.

Timgrenin mielestä häpeämisen yleisyydessä näkyy se, että todella moni on ajautunut velkaongelmiin liiallisten lainojen takia.

AOP

Raha-asioihin liittyvän ahdistuksen taustalla on usein tieto siitä, että jollakin toisella raha-asiat ovat paremmalla tolalla kuin itsellä.

Yllättävät menot huolettavat eniten

Tutkimuksessa selvitettiin, mitkä rahaan liittyvät asiat huolettavat nuoria aikuisia. Vastaajista 43 prosenttia piti huolestuttavimpana asiana yllättäviä menoja, 41 prosenttia pieniä tuloja, 30 prosenttia asumiskuluja ja 30 prosenttia arjen elintason ylläpitoa.

Vastaajista 17 prosenttia kertoi myös häpeävänsä raha-asioitaan. Näin kokivat etenkin pienituloiset ja nuoret. Rahan vähyys on useimmiten ahdistuksen taustalla.

— Monilla nuorilla tulot ovat kohtuullisen pienet. He ovat myös muita alttiimpia vertailemaan itseään toisiin. Häpeän tunne voi vallata nuoren, jos hän huomaa, ettei oma rahatilanne ole yhtä hyvä kuin muilla, Timgren selittää.

Jossittelusta ei ole apua

Rahahäpeään liittyy usein myös jossittelu. Ihminen voi spekuloida, että asiat olisivat paremmin, jos hän olisi aloittanut säästämisen aiemmin, jos hän olisi tuhlannut vähemmän tai jos hänellä olisi parempipalkkainen työ.

Timgrenin mielestä häpeän tunteesta voi päästä eroon tiedostamalla ja hyväksymällä tosiasiat. Näin voi helpommin hallita omaa rahankäyttöään ja tehdä siihen tarvittaessa muutoksia.

Ikäihmiset häpeävät raha-asioita yleensä vähemmän kuin nuoret. — Lauri Timgren

Timgren neuvoo häpeäjiä lopettamaan vertailun muihin ihmisiin.

— Paljon tärkeämpää olisi olla onnellinen ja tyytyväinen siihen, mitä itsellä on. Vertailu vain aiheuttaa kateutta ja häpeää.

Tutkimustiedot kerättiin verkkokyselynä viime lokakuussa Yougovin kuluttajapaneelissa. Vastaajia oli runsas tuhat.

Pienet tulot altistavat häpeälle

Alle 27 000 euroa vuodessa tienaavista lähes joka viides eli 18 prosenttia häpeää raha-asioitaan. Enemmän ansaitsevista näin kokee vain joka kymmenes tai harvempi.

Yli 67 500 euroa vuodessa tienaavilla huolen tai häpeän tunteet ovat harvinaisempia: heistä joka neljäs eli 24 prosenttia ei koe raha-asioiden huolettavan lainkaan.

AOP

Velkaantuneet ja pienituloiset häpeävät raha-asioitaan eniten, kertoo Yougov Finlandin tutkimus.

Tutkimustulosten mukaan eniten näyttävät häpeävän suuresti velkaantuneet ja vähiten taas maaseudulla asuvat.

— Monet vastanneista maaseudun asukkaista ovat iäkkäitä. Ikäihmiset häpeävät raha-asioita yleensä vähemmän kuin nuoret. Toisaalta maaseudulla eläminen voi myös pyöriä vähemmän kuluttamisen ympärillä kuin kaupunkielämä, Santander Consumer Finance -rahoitusyhtiön liiketoimintajohtaja Lauri Timgren puntaroi.

Häpeä altistaa masennukselle

Häpeä on merkittävä tekijä, joka tuo nuoria aikuisia psykoterapeutin vastaanotolle, kertoo psykoterapia-alan konkari Jorma Myllärniemi.

— Useimmiten he tulevat vastaanotolle ahdistuksen, masennuksen tai itsetunto-ongelmien takia. Taustalta löytyy kuitenkin usein myös häpeää, joka pitkittyessään voi johtaa masennukseen, Myllärniemi kuvailee.

Myllärniemi on tehnyt yli 30-vuotisen uran nuorten aikuisten parissa psykoterapeuttina ja -analyytikkona. Hän on auttanut mielenterveysongelmista kärsiviä pääosin Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiön palveluksessa.

Yhteiskunnassa arvomaailma on todella pahasti vääristynyt. — Jorma Myllärniemi

Myllärniemen potilailla on ollut monenlaisia häpeän aiheita. Yleisimpiä näistä ovat mielenterveydelliset, sosiaaliset sekä omat tai perheen taloudelliset ongelmat.

— Häpeän aihetta yritetään kaikin tavoin salata. Sitä ei haluta paljastaa. Jos pitää koko ajan kätkeä jotain asiaa, se kaventaa elämäniloa ja omasta elämästä saatavaa tyydytystä, Myllärniemi muistuttaa.

Viime vuoden lopussa eläkkeelle jäänyt Myllärniemi huomauttaa, että hyvinvointierojen kasvu ja väestön kahtiajakautuminen ruokkivat ihmisten taloudelliseen asemaan liittyviä häpeän tunteita.

— Raha, raha, raha — se ratkaisee joka paikassa. Kaikkialla pyritään vain maksimoimaan voitot. Yhteiskunnassa arvomaailma on todella pahasti vääristynyt.

Häpeän kanssa voi oppia elämään

Mitä ihminen voi tehdä nykyisessä rahakeskeisessä yhteiskunnassa päästäkseen eroon häpeän tunteesta?

Siitä ei välttämättä pääse aina eroon, mutta sen kanssa voi oppia elämään, Myllärniemi vastaa.

— Ei ole mitään vippaskonsteja tai harjoituksia. Omaa häpeää voi kuitenkin yrittää tutkia: voi miettiä, onko tunne tuttu tai onko kokenut sellaista aiemmin.

Itsetuntemuksen vahvistaminen voi lieventää häpeää.

— Pitää ymmärtää omat rajansa. Silloin kipeä häpeäkin voi laantua ajan kanssa.

Häpeässä on Myllärniemen mukaan hyväkin puolensa.

— Se opettaa meille kovalla kädellä kohtuullisuutta ja nöyryyttä: sen avulla ihminen ei lähde kuvittelemaan itsestään liikoja.