Arvosanojen uudistaminen etenee, mutta opettajat uhkaavat edelleen eksyä kriteeriviidakossa

"Alakoulun ympäristöopissa voi olla yhteensä toistasataa tavoitetta".

Kimmo Seppälä

Keskeisenä ongelmana tuntuu usean arvioijan mukaan olevan se, että opetussuunnitelmassa määritellään eri aineille aivan liikaa tavoitteita, minkä lisäksi määritelmät ovat osin vaikeasti tulkittavia. Arkistokuva.
Keskeisenä ongelmana tuntuu usean arvioijan mukaan olevan se, että opetussuunnitelmassa määritellään eri aineille aivan liikaa tavoitteita, minkä lisäksi määritelmät ovat osin vaikeasti tulkittavia. Arkistokuva.

Opetushallituksen tämän vuoden keskeisiin urakoihin kuuluva oppilasarvioinnin uudistaminen etenee. Kyse on kiteytettynä siitä, että halutaan päästä eroon tilanteesta, jossa oppilaat ovat samantasoisella osaamisella saaneet erilaisia arvosanoja eri kouluissa.

Nykyisin Opetushallitus on määritellyt, mitä oppilaan on missäkin aineessa osattava, jotta päättötodistuksessa komeilee arvosanana kahdeksan. Nyt Opetushallitus on määritellyt vastaavat kriteerit myös arvosanoille viisi, seitsemän ja yhdeksän.

Tätä varten Opetushallitus on luonut uuden kriteeristön, jota eri tahot ovat voineet kommentoida perjantaihin saakka. Kommenteista käy ilmi, että vaikka suunta on oikea, työtä on edelleen edessä paljon.

Keskeisenä ongelmana tuntuu usean arvioijan mukaan olevan se, että opetussuunnitelmassa määritellään eri aineille aivan liikaa tavoitteita, minkä lisäksi määritelmät ovat osin vaikeasti tulkittavia.

Tavoitteiden laajuus ja määrä ei ole kuitenkaan kriteeriuudistuksen kohteena, koska tavoitteiden karsiminen edellyttäisi koko opetussuunnitelman uudistamista.

– Yksittäisessä oppiaineessa voi olla 16–17 kriteerilaatikkoa, joissa jokaisessa on tavoitteen alla useita alakriteerejä Jos aineenopettajalla on vaikkapa 140 oppilasta, joiden päättöarvioinnin hän tekee, niin pystyykö opettaja todella ottamaan kaikki nämä kriteerit huomioon? Ei välttämättä pysty, sanoo OAJ:n koulutuspolitiikan päällikkö Jaakko Salo.

– Jos kriteerit ovat niin laajat, että ne eivät toimi opettajan työkaluina, se heikentää niiden käytettävyyttä ja luotettavuutta, Salo muistuttaa.

Paljosta on vaikea valita

Suomen luokanopettajat ry:n puheenjohtaja Marko Jokinen on hänkin tietoinen kriteeriviidakosta.

– Alakoulun puolella monella opettajalla saattaa olla toistakymmentä ainetta opetettavanaan. Jokaisessa on laajat tavoitteet ja niillä laajat arviointikriteerit. Se alkaa olla sellainen kokonaisuus, jota on käytännössä niin vaikea hallita, että helposti palataan samanlaiseen mutu-tuntumaan kuin ennenkin, Jokinen tietää.

Jokinen mainitsee esimerkkinä alakoulun ympäristöopin, jossa voi olla toistasataa tavoitetta.

– Nyt sitten pitäisi arvosanakriteereillä peilata näiden tavoitteiden toteutumista, joten väkisinkin kriteereitä tulee paljon. Tämä pitää ehdottomasti seuraavassa opetussuunnitelmassa saada kuntoon, Jokinen vaatii.

Jotta opettajat eivät jäisi yksin arpomaan arvosanoja kriteeriviidakkoon, ehdottaa OAJ kansallista arvioinnin tukipankkia.

– Siellä olisi kriteerien pohjalta laadittuja kokeita, testejä ja muita arviointitehtäviä. Ne olisivat opettajalle tukimateriaalia. Opettaja voisi sieltä oman valintansa perusteella ottaa jonkun arviointitehtävän ja katsoa, miten hänen oppilaansa suoriutuvat tällaisista tehtävistä. Opettaja pystyisi sitten kalibroimaan omaa arviointiaan suhteessa kansalliseen tasoon. Salo selittää.

Opetushallitus julkaisee uudet päättöarvioinnin kriteerit tammikuun alussa, ja ne tulevat voimaan elokuussa. Myöhemmin on tarkoitus tehdä vastaavat kriteerit myös kuudennen luokan päätteeksi tapahtuvaan arviointiin.

Uusimmat uutiset