Vielä jokin aika sitten tutkijat arvelivat, että tulevaisuuden sodat vaativat yhä vähemmän ihmisuhreja — "Nyt sodat ovatkin äärimmäisen väkivaltaisia ja niiden uhriluvut suuria"

Rauhan- ja konfliktintutkimus auttaa ymmärtämään sodan syitä ja tukee rauhanvälitystä. Maailman tilanne huolestuttaa Tarja Väyrystä, sillä rauhanprosessia on hänen mukaansa entistä vaikeampi aloittaa.

Silja Viitala

Tarja Väyrynen on tutkinut sotaa ja rauhaa 1990-luvulta lähtien. Hän on tutkimusjohtajana Tampereen Rauhan- ja konfliktintutkimuskeskuksessa, jossa aihetta tutkitaan useiden tieteiden näkökulmasta.
Tarja Väyrynen on tutkinut sotaa ja rauhaa 1990-luvulta lähtien. Hän on tutkimusjohtajana Tampereen Rauhan- ja konfliktintutkimuskeskuksessa, jossa aihetta tutkitaan useiden tieteiden näkökulmasta.

Millaisia ovat tulevaisuuden sodat ja konfliktit? Tätä kysymystä pohtii Tampereen Rauhan- ja konfliktintutkimuskeskuksen Taprin tutkimusjohtaja Tarja Väyrynen työssään.

Hänen mukaansa huolenaiheet liittyvät tällä hetkellä suurvaltapolitiikkaan. Tuoreena esimerkkinä on Yhdysvaltojen muuttuminen arvaamattomaksi toimijaksi.

— Yhdysvallat hakeutuu pois kansainvälisistä sopimusjärjestelyistä ja solmii sopimuksia, joskus erittäin kyseenalaisten toimijoiden kuten Pohjois-Korean kanssa. Mitä se enteilee tulevaisuuden konfliktien luonteesta, miettii Väyrynen.

Taprin tutkimus on jatkuvasti ajan hermolla. Maailmanlaajuisesti uusimpana ilmiönä on ollut eri ääriryhmien tekemä terrorismi.

Vielä jokin aika sitten tutkijat enteilivät aivan vastakkaista kehityssuuntaa. He arvelivat sotien muuttuvan enemmänkin pitkäkestoisiksi valtioiden sisäisiksi konflikteiksi, joissa ihmisuhrien määrät pysyvät pieninä.

— Mutta nyt sodat ja konfliktit ovatkin äärimmäisen väkivaltaisia. Uhriluvut ovat suuria, ja sotaan osallistuvia ryhmiä on useita.

Väyrysen mielestä suunta on huolestuttava.

— Rauhanprosesseihin siirtyminen on todella vaikeaa. Syyria on tästä hyvä esimerkki.

Rauha on muutakin kuin sotatilan puuttumista

Rauhan määritelmä on laaja. Tarja Väyrynen, 56, selventää, että rauhaa tarkastellaan myös rakenteellisena seikkana, ei pelkästään väkivallan ja sotatilan puuttumisena.

— Käsitys positiivisesta rauhasta tarkoittaa yhteiskuntaa, jossa ei esiinny syrjintää, ihmiset voivat kouluttautua ja ovat yhdenvertaisia.

Väyrysen mukaan esimerkiksi Suomi on edennyt hyvin positiivisen rauhan suuntaan verrattuna moniin muihin valtioihin. Silti täydelliseen positiiviseen rauhantilaan on vielä matkaa.

— Esimerkiksi sukupuolten välinen tasa-arvo ja saamelaisten oikeudet eivät toteudu vielä täydellisesti.

Rauhan- ja konfliktintutkimuksen roolina on tukea rauhanvälitystä. Käytännössä se tarkoittaa tutkimustulosten välittämistä esimerkiksi Ulkoministeriön tietoon.

— Tutkimuksella on tärkeä tehtävä auttaa ymmärtämään sodan syitä sekä keinoja ja ajankohtia, joissa rauhanprosessit tulisivat mahdollisiksi.

Silja Viitala

Äärimmäisen väkivaltaiset ja uhriluvuiltaan suuret nykyajan sodat ja konfliktit huolestuttavat Tarja Väyrystä. Tutkijana hänellä on kuitenkin aina optimistinen asenne, sillä rauhasta on historiassa paljon positiivisia esimerkkejä.
Äärimmäisen väkivaltaiset ja uhriluvuiltaan suuret nykyajan sodat ja konfliktit huolestuttavat Tarja Väyrystä. Tutkijana hänellä on kuitenkin aina optimistinen asenne, sillä rauhasta on historiassa paljon positiivisia esimerkkejä.

Sattumalta rauhan ja sodan tutkijaksi

Väyrysen oma tie rauhan- ja konfliktintutkimuksen pariin oli osin sattumaa. Hän opiskeli alun perin Tampereen yliopistossa politiikan tutkimusta ja kansainvälistä politiikkaa.

Professori Osmo Apunen rohkaisi nuorta naista lähtemään lukuvuodeksi vaihtoon Isoon-Britanniaan. Siellä Väyrynen opiskeli rauhan- ja konfliktintutkimuksen maisteriohjelman.

— Kiinnostuin aiheesta niin paljon, että tein sen jälkeen väitöskirjan samassa yliopistossa.

Väitöksen jälkeen Väyrynen palasi Suomeen, mutta lähti pian Yhdysvaltoihin töihin. Siellä hän kiinnostui etnisyyteen liittyvistä konflikteista. Aihealue on edelleen läsnä Väyrysen omassa tutkimuksessa.

— Yhdysvalloista alkoi mielenkiinto identiteettiin liittyviin kysymyksiin ja vähemmistöjen oikeuksiin.

Vaikeissakin konflikteissa on mahdollisuus rauhaan

Vaikeiden aiheiden tutkiminen ja sotien jatkuvuus eivät kuitenkaan lamaannuta Väyrystä. Tutkijana hän yrittää aina ajatella optimistisesti.

Historia puhuu puolestaan myös positiivisin esimerkein, Väyrynen muistuttaa. Hän kertoo motivaation työhön löytyvän myönteisestä kehityksestä.

Sodat ja konfliktit ovat nyt äärimmäisen väkivaltaisia. — Tarja Väyrynen

— Todella vaikeatkin konfliktit siirtyvät rauhanprosessiin. Kun esimerkiksi Pohjois-Irlannin konflikti oli käynnissä, harva uskoi, että siellä päästäisiin rauhaan.

Toisaalta Väyrynen muistuttaa, että rauhanprosessit eivät ole itsestäänselvyyksiä, vaan monimutkaisia ja aikaa vieviä.

— Brexitin yhteydessä on puhuttu siitä, että 20 vuotta sitten solmittu Pohjois-Irlannin rauha on entistä haavoittuvampi.

Väyrystä ilahduttaa myös nuorten kiinnostus rauhan- ja konfliktintutkimukseen. Taprin kansainvälinen maisteriohjelma on yksi Tampereen yliopiston suosituimpia.

Ympäristökonfliktit ovat tulevaisuuden tutkimuskohde

Tutkijana Väyrystä on aina ajanut eteenpäin uteliaisuus. Nyt hänen mielenkiinnon kohteenaan ovat erityisesti ympäristökonfliktit.

Useiden asuinympäristöjen muuttuminen asuinkelvottomiksi ilmastonmuutoksen takia tai Amazonin metsäpalot ovat pitkälle tulevaisuuteen liittyviä asioita.

— Erilaiset maankäyttöön liittyvät kiistat voivat eskaloitua konflikteiksi. Tutkimus suuntautuu tulevaisuudessa ympäristökonflikteihin.

Suomi vaikuttaa rauhaan monin eri tavoin

Suomella on tärkeä rooli maailman rauhanprosesseissa. Tarja Väyrysen mukaan valtiona Suomi on onnistunut rauhanvälityksessä.

Parhaiten tunnetaan Martti Ahtisaaren tekemä työ. Väyrynen nostaa esiin myös esimerkiksi Elisabeth Rehnin, Harri Holkerin ja Tarja Halosen.

— Olisi tosi tärkeää, että valtio antaisi kaiken tukensa henkilöille, joilla on keskeinen asema rauhanneuvotteluissa.

Rauhanrakentamista tekevät myös kansalaisjärjestöt. Väyrynen muistuttaakin, että valtion tukemien järjestöjen työ on puolueetonta ja merkityksellistä. Työ jää kuitenkin usein rauhanneuvottelijoina toimivien keskeisten henkilöiden varjoon.

— Suomen vaikutus maailmanlaajuiseen rauhanvälitystyöhön tulee montaa kanavaa pitkin. Valtio on aktiivinen esimerkiksi YK:ssa ja Euroopan unionissa.

Rauha on myös arkisia tekoja

Myös omalla käytöksellä voi myös joko edesauttaa tai estää jokapäiväisten konfliktien syntyä. Näin rauha näkyy jokaisen arjessa.

Arkista rauhaa myös tutkitaan esimerkiksi erilaisten ihmisryhmien kohtaamisissa.

— Rauha ei ole vain abstrakti asia, josta tutkijat puhuvat. Rauhanprosessit ovat läsnä myös arjessa.

Väyrysen johtamassa Suomen Akatemian rahoittamassa hankkeessa tutkitaan parhaillaan arkisia tilanteita, joissa ihmisten vuorovaikutustaidoilla on vaikutusta siihen, että mahdollinen kiistatilanne kääntyykin myönteiseen suuntaan.

Väyrysen mielestä ihmisten arkinen vuorovaikutus on taso, mistä kaikki alkaa.

— Viime kädessä arkista rauhaa ylläpidetään kouluissa, työpaikoilla ja kaikkialla, missä ihmiset ovat vuorovaikutuksessa keskenään. Perheet ja koulut ovat tärkeitä paikkoja, joissa lapset oppivat näitä taitoja.

Tarja Väyrynen

Taprin tutkimusjohtaja vuosina 2000—2008, sekä vuodesta 2014 lähtien.

Väitteli tohtoriksi Kentin yliopistosta Isossa-Britanniassa vuonna 1994.

Postdoc-opinnot George Mason -yliopistossa Yhdysvalloissa.

Suomen akatemian tutkijana vuosina 2009—2014. -

Tutkimusaiheena miten yhteiskunnat vaikenevat konfliktien jälkeen.

Asuu Tampereella koiriensa kanssa.

Tutkii muun muassa rauhan arkipäiväisyyttä, naisten asemaa sodissa ja rauhanprosesseissa.

Harrastaa luonnossa samoilua koiriensa kanssa.

Luetuimmat

Uusimmat uutiset