Ylempi ammattikorkeakoulututkinto kiinnostaa ennätysmäisesti – Jussi Lappi ahkeroi johtamisopinnot kahdessa vuodessa työn ohessa

YAMK-opinnot aloittaa tänä vuonna noin 6 900 uutta opiskelijaa.

Tiina Mutila

Jyväskyläläinen Jussi Lappi vetää kansainvälisiä tuotekehitysprojekteja Valtran Suolahden tehtaalla. Hänen mielestään YAMK-opintojen suurin anti oli se, että niistä sai eväitä tarkastella kriittisesti omaa tekemistään.
Jyväskyläläinen Jussi Lappi vetää kansainvälisiä tuotekehitysprojekteja Valtran Suolahden tehtaalla. Hänen mielestään YAMK-opintojen suurin anti oli se, että niistä sai eväitä tarkastella kriittisesti omaa tekemistään.

Ennätysmäärä opiskelijoita aloittaa tänä vuonna ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon opiskelun. YAMK-opinnot aloittaa noin 6 900 uutta opiskelijaa, mikä on parikymmentä prosenttia enemmän kuin viime vuonna.

Lisäys johtuu sekä koulutuksen suosion että tarjonnan kasvusta.

– Tutkinnon kysyntä laajenee jatkuvasti. Ammattikorkeakoulututkinnon suorittaneet hakeutuvat yhä enemmän suorittamaan ylempää ammattikorkeakoulututkintoa, asiantuntija Samuli Maxenius Ammattikorkeakoulujen rehtorineuvostosta Arenesta kertoo.

Korkeakoulut tekivät kesällä opetus- ja kulttuuriministeriön kanssa vuosille 2021–2024 tulossopimukset, joissa tavoite YAMK-tutkintojen vuosittaisesta määrästä nostettiin nykyisestä 2 951:stä 4 717:ään.

6639399.jpg

Suosio on kasvanut tasaisesti

Ylempi ammattikorkeakoulututkinto vakinaistettiin vuonna 2005 jatkoväyläksi ammattikorkeakoulututkinnon (AMK) suorittaneille. Sen suosio on kasvanut tasaisesti: Kun vuonna 2010 YAMK-tutkintoja tehtiin kaikkiaan 1 254, oli määrä viime vuonna jo 3 330. Myös opiskelijoiksi hakevien määrä on noussut.

Ylempää tutkintoa voi hakea opiskelemaan, kun työkokemusta on vähintään kaksi vuotta. Koulutussisällöt lähtevät työelämän tarpeista, ja opinnot on suunniteltu tehtäviksi työn ohessa.

– Tutkinto on tarkoitettu siihen, että se suoritetaan työelämäkokemuksen jälkeen, siinä syvennetään ammattiosaamista ja tähdätään työelämän kehittämiseen, opetusneuvos Maija Innola opetus- ja kulttuuriministeriöstä kertoo.

Tyypillinen YAMK-opiskelija on nelikymppinen alansa ammattilainen, joka työurallaan edetessään haluaa syventää esimerkiksi johtamistaitojaan.

Tutkinto ei ole tuttu kaikille työnantajille

Ammattikorkeakoulut voivat räätälöidä YAMK-koulutusohjelmiensa nimikkeitä ja sisältöjä järjestämislupansa rajoissa. Tällä hetkellä ne tarjoavat ylempiä tutkintoja kaikilla koulutusaloillaan.

Opiskelijamääriltään suurimpia koulutusaloja niin alemmissa kuin ylemmissäkin ammattikorkeakoulututkinnoissa ovat sosiaali- ja terveysala, liiketalous, tekniikka sekä ICT-ala eli tieto- ja viestintätekniikka. Sote-alan osuus ylemmistä tutkinnoista on hieman alle 40 prosenttia.

Vaatimuksena YAMK-opintoihin on soveltuva alempi korkeakoulututkinto, mutta ei välttämättä samalta alalta.

– Esimerkiksi liiketaloudessa on johtamisen koulutuksia, joihin tekniikan tai luonnonvara-alan koulutuksen saanut voi hakeutua, Maxenius kertoo.

Noin kymmenellä prosentilla YAMK-opiskelijoista on taustallaan tutkinto tiedeyliopistosta. Maxeniuksen mukaan joukossa on jopa tohtoreita, joita houkuttaa tutkinnon työelämälähtöisyys.

– YAMK-tutkinnossa on sen tyyppisiä taitoja, mitä yliopistossa tehtyyn tutkintoon ei ole kuulunut, Maxenius sanoo.

Hänen mukaansa kehitettävää on siinä, että ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon tehneiden jatkoväylä yliopistojen tohtorintutkintoihin toimisi paremmin.

Ylempi ammattikorkeakoulututkinto ja yliopistossa tehty ylempi korkeakoulututkintoon antavat saman kelpoisuuden julkisiin virkoihin.

Vaikka YAMK-tutkinnon vakinaistamisesta on jo viisitoista vuotta, ei tutkinto ole tuttu kaikille työnantajille. Innola ja Maxenius arvelevat, että tunnettuus kasvaa, kun työelämään tulee yhä enemmän YAMK-tutkinnon suorittaneita.

Jatkotutkinto lihottaa tilipussia. Palkansaajien tutkimuslaitoksen viime vuonna julkaiseman tutkimuksen mukaan YAMK-tutkinnon suorittaneiden palkkatulot olivat nousseet viisi vuotta valmistumisen jälkeen keskimäärin 2 900 euroa vuodessa.

Tiina Mutila

Jussi Lappi sanoo, että vaativan työn ja opintojen yhdistäminen vaatii hyvää suunnittelua. Työ ja opinnot eivät saa viedä kaikkea aikaa, vaan niille on oltava myös vastapainoa.
Jussi Lappi sanoo, että vaativan työn ja opintojen yhdistäminen vaatii hyvää suunnittelua. Työ ja opinnot eivät saa viedä kaikkea aikaa, vaan niille on oltava myös vastapainoa.

Eväitä miettiä omaa tekemistä kriittisesti

Jussi Lapilla, 43, on takanaan kahden vuoden rutistus YAMK-opintojen parissa Karelia-ammattikorkeakoulussa. Nyt kaikki kurssit on suoritettu, lopputyö tarkastettavana ja tutkintopaperi pian kädessä.

Nuoruudessaan Lappi opiskeli ammattikorkeakoulussa maataloutta ja teki alan töitä. Hän vaihtoi alaa ja valmistui tietotekniikkainsinööriksi Oulun ammattikorkeakoulusta 2014. Jo silloin mielessä kangasteli ylempi korkeakoulututkinto.

– Itselläni on aina ollut hirmuinen kiinnostus kaikkeen uuden oppimiseen, hän kertoo.

Työura vei Lapin jälkimarkkinointijohtajaksi liperiläiseen Mantsinen Groupiin. Lappi asui Joensuussa, ja kotikaupungissa tarjolla ollut teknologiaosaamisen johtamisen YAMK-tutkinto tuntui luontevalta valinnalta.

Karelia-ammattikorkeakoulussa on ollut teknologiajohtamisen koulutusta yhtäjaksoisesti jo 15 vuotta, kuten myös sote-alan johtamisen ja kehittämisen koulutusta.

Karelia-amk tarjoaa ylempiä tutkintoja kaikilta koulutusaloiltaan, ja tutkintomäärät ovat kasvaneet viime vuosina. Tällä hetkellä eniten hakijoita on ikäosaamisen kehittämisen ja johtamisen koulutukseen.

Viime vuonna Karelia-amk:ssa tehtiin eri aloilta yhteensä 78 YAMK-tutkintoa. Tutkintomäärä on tarkoitus kaksinkertaistaa vuoteen 2030 mennessä.

Lapin mielestä aikuisryhmässä opiskelun suola on kokemusten vaihtaminen erilaisista taustoista tulevien kanssa.

– Mutta ehkä kaikkein suurin asia, minkä koen saaneeni koulutuksesta on se, että siinä on tullut eväitä miettiä kriittisesti omaa tekemistään.

Nykyään Lapin työnantaja on Agco-konserniin kuuluva Valtra Äänekoskella, jossa hän vetää kansainvälisiä tuotekehitysprojekteja. Lopputyön aihe on kansainvälisen projektinhallinnan raportoinnin kehittäminen.

Vaativan työn ja opiskelun yhdistäminen oli välillä haasteellista, mutta siihen auttoi hyvä suunnittelu.

– Tietysti elämässä pitää olla muutakin sisältöä kuin pelkkä työ ja opiskelu, hän muistuttaa.