Klimataari pyrkii syömään niin, ettei valinnoillaan kuormita ympäristöä, mutta tehtävä ei ole helppo — "Jos heittää roskiin lihaa, sinne voisi yhtä hyvin heittää rahaa"

WWF:n suositusten mukaan fiksuinta olisi syödä kasviksia ja lähialueelta pyydettyä kalaa. Suomalaisten tapa juoda kahvinsa kuormittaa ympäristöä enemmän kuin liha.

Sami Lettojärvi

Ympäristökasvattaja Satu Kaarla syö ilmastoystävällisesti. Ravinnon pääpaino on kasviksissa. Joskus hän syö kalaa ja kananmunia.
Ympäristökasvattaja Satu Kaarla syö ilmastoystävällisesti. Ravinnon pääpaino on kasviksissa. Joskus hän syö kalaa ja kananmunia.

Ympäristökasvattaja Satu Kaarla on klimataari, vaikka ei sellaista määritelmää itsestään käytäkään. Hän kuitenkin täyttää määritelmän.

— En syö mitään lihavalmisteita, kalaa joskus, samoin kananmunia. Maitotaloustuotteista olen luopunut lähes kokonaan, mutta juusto houkuttaa vielä.

— Onneksi markkinoille on tullut todella hyviä maidottomia juustoja, Kaarla toteaa.

Lounastamme kahvilassa, jossa on tarjolla kasvisruokaa, lähes vegaanista. Tarjolla on pinaattikeittoa ja sen lisukkeena kananmunia.

— En koskaan ota kananmunia lounaspaikoissa. Syön vain luomumunia, enkä voi ravintolassa tietää, mitä munia pöydässä on, Kaarla huomauttaa.

Tiskillä hän varmistaa, onko pinaattikeitto tehty maitoon. Ei ole, keitto on vegaaninen. Se ilahduttaa.

— Jos olen ravintolassa syömässä, tilaan aina kasvis- tai vegaanisen vaihtoehdon, hän painottaa.

Näin hän on elänyt jo viiden vuoden ajan. Aluksi eettisistä syistä, nykyisin ilmastosyistä.

Viidennes ihmisen hiilijalanjäljestä syntyy ruoasta

Klimataariksi voidaan laskea jokainen, joka valinnoillaan haluaa pienentää hiilijalanjälkeään. Se ei siis tarkoita pelkkien kasvisten syömistä. Peräti viidennes ihmisen hiilijalanjäljestä syntyy ruoasta.

Hiilijalanjäljen laskeminen on yksi klimataarin ongelmista. Mikä ruoka kuormittaa ilmastoa, ja mikä on kestävä valinta? Miten oma toiminta kaupassa käynnin jälkeen muuttaa hiilijalanjälkeä?

Maailman luonnonsäätiö WWF:n vinkit auttavat alkuun.

— Suosittelemme syömään pääasiassa kasviksia. Punaista lihaa korkeintaan kerran ja broileria korkeintaan muutaman kerran viikossa. Ja sitten Kalaoppaamme vihreän listan vaihtoehtoja eli kestävästi pyydettyä ja kasvatettua kalaa, tiivistää WWF:n suojeluasiantuntija Mari Koistinen.

Kestävät kalavaihtoehdot voivat tulla myös ulkomailta, mutta paras vaihtoehto olisi särjen kaltainen lähialueelta pyydetty kala, jonka pyytäminen vähentää myös vesien rehevöitymistä.

Käsi sydämelle, kuka jaksaa aina syödä purkkisärkeä, vaikka se olisi miten ekologista?

— Minä, Mari Koistinen nauraa.

— Sitä voi laittaa vaikka leivän päälle kinkun tai juuston sijaan.

Ruuan hinta vaikuttaa valintoihin

Tietoa on, mutta valintoihin vaikuttavat ihminen itse, kiire, kotoa opitut ruokailutavat, raha ja yhteiskunnan valinnat.

— Esimerkiksi kalakysymys konkretisoituu hintaan. Norjan viljelty lohi on edullisempaa kuin kotimainen kirjolohi, Mari Koistinen toteaa.

— Ruoan hintaan vaikuttaa muun muassa maatalouspolitiikka. Broilerinkoivet maksavat pari euroa kilo, särkisäilyke 40 euroa kilolta.

Pitääkö luopua tutuista ruuista, korvata pihvi herneillä ja unohtaa juustot? Miten opitaan syömään vähemmän lihaa, enemmän kasviksia ja lähikalaa? Lounaaksi kukkakaali ja kuusi muikkua, ja sitten maailma pelastuu?

— Ei tarvitse muuttaa kaikkea kerralla eikä kokonaan, vaan askel kerrallaan. Tofustakin saa maistuvaa, kun opettelee valmistamaan sen hyvin, Mari Koistinen sanoo.

— Enemmän kasviksia ja vähemmän eläinperäistä proteiinia on hyvä sääntö. Kukaan ei ole täydellinen syöjä, mutta on hienoa, jos ihmiset edes tiedostavat asian.

Keitämme liian suuria määriä kahvia

Suomalaisia kiinnostaa, miten paljon kahvi kuormittaa ilmastoa. Kyllähän se kuormittaa, lisäksi sen viljelyyn liittyy muitakin ongelmia kuin ilmastokuormitus.

Kahvin ilmastovaikutuksen suomalaisten kokonaisruokavaliosta arvioidaan olevan samaa tasoa naudanlihan kanssa.

— Se ei johdu pelkästään kahvin tuotannosta, vaan esimerkiksi siitä, että keitämme suuria määriä kahvia ja valmistamme sen paljon sähköä kuluttavalla keittimellä. Pahimmillaan keitintä pidetään vielä pitkään päällä. Ja sitten kaadamme juomatonta kahvia pois, Mari Koistinen muistuttaa.

Kahvikseen klimataari valitsee vastuullisesti tuotettua, ja juo sen, mitä valmistaa.

Eveliina Salomaa

25030049.jpg

Lihantuotannosta kertova kirja avasi silmät

Klimataari Satu Kaarla on valmistunut suurtalouskokiksi ja pyörittänyt kollegan kanssa lounasravintolaa.

— Aloin kiinnittää huomiota raaka-aineiden alkuperämaihin, ja myös eettiset kysymykset nousivat pinnalle.

Kaarla suoritti ravintola-alan esimiestutkinnon ja luki kirjan Syötäväksi kasvatetut. Se kertoo lihantuotannosta. Kirjassa kuvaillaan muun muassa broilerin kuuden viikon mittaista elämää sekä kerrotaan, että tuottaakseen maitoa lehmän on synnytettävä vasikka joka vuosi.

— Kun laitoin kirjan kiinni, lopetin lihan syömisen siihen paikkaan. Lopetin työt ravintola-alalla ja lähdin opiskelemaan ympäristönhoitajaksi. Nyt teen työtä Lahden kaupungin ympäristökasvattajana ja opiskelen Hämeen ammattikorkeakoulussa ympäristösuunnittelijaksi.

Opiskeluihin liittyvän opinnäytetyön Satu Kaarla tekee WWF:n lähettilästoiminnasta. Luonnonsäätiöllä on starttaamassa Luonto lautasella -kiertue, ja Satu Kaarla on siinä lähettiläänä.

Ilmastotietoisen ruokavalion noudattaminen vaatii joskus ponnisteluja. Asioista on otettava selvää, jos haluaa välttää kuormittavia ruokia.

— Tunnen huonoa omatuntoa esimerkiksi kahvista ja suklaasta, mutta yritän tehdä ruoan suhteen kestäviä valintoja.

Vaikka ympäristökasvattaja syökin itse ilmastotietoisesti, Satu Kaarla ei käännytä lähipiiriään.

— En enää käännytä. Kaikki saavat syödä, mitä haluavat. Toivoisin, että jokainen ottaisi vastuuta omista teoistaan.

Jos ei halua rajoittaa omaa ruokavaliotaan, ainakin hävikkiä voisi ajatella.

— Hävikki on pahin asia, etenkin jos lihaa heitetään roskiin. Silloin koko kuormittava tuotantoketju ja syntyneet päästöt ovat olleet turhia. Jos heittää ruokaa roskiin, yhtä hyvin sinne voi heittää rahaa, Satu Kaarla painottaa.

Ruokaminimi-hanke vertasi ruokavalioiden ilmastovaikutuksia

Luonnonvarakeskus Luke vertasi eri ruokavalioiden ilmastovaikutuksia Ruokaminimi-hankkeessaan.

— Ensimmäistä kertaa kytkimme vertailuun myös peltomaiden hiilikysymyksen. Se on aika keskeinen asia, kertoo hanketta johtanut Luken erikoistutkija Merja Saarinen.

Tieteellisessä vertailussa perusasiana on, että ruokavalion pitää täyttää ravitsemussuositukset.

— Jos ravitsemusta ei otettaisi huomioon, ilmaston kannalta paras vaihtoehto olisi, että ihmiset eivät söisi mitään, Merja Saarinen toteaa.

— Ravitsemuksen huomioiminen ruokavaliomalleissa on kestävä ja perusteltu lähtökohta. Ei riitä, että otetaan kaikki eläinperäiset tuotteet pois, vaan on tarkasteltava kokonaisuutta.

Luken hankkeessa vertailtiin neljän suomalaisen keskimääräisen ruokavaliomallin ilmastovaikutuksia.

Eveliina Salomaa

25030050.jpg

— Yhdessä puolitettiin lihan määrä, toisessa lihan määrää vähennettiin kolmasosaan nykyisestä. Kolmannessa syötiin enemmän kalaa ja maitotaloustuotteita. Neljäs malli oli kokonaan vegaaninen, Merja Saarinen kertoo.

Ruokavalioiden vertailuissa huomioitiin muiden tekijöiden lisäksi niiden tuottamiseen tarvittavien peltojen hiilidioksidipäästöt.

— Vaihtoehdot kahdesta neljään olivat lähellä toisiaan kestävyydessä. Näistä kolmesta löytyisi se paras vaihtoehto, tai keskimääräinen ruokavalio voi olla näiden yhdistelmä.

Vaihtoehdon yksi lihat olivat niin nautaa, possua kuin siipikarjaakin, vaikka eri lihoilla onkin erilainen ilmastovaikutus.

— Pitää myös muistaa, että lihassa on hyviä asioita, kuten raudan saanti. Mutta on selvää, että jos ruoalla tavoitellaan ilmastovaikutusten vähentämistä, lihan määrää ravinnossa on leikattava, tutkija painottaa.

Suklaa on yksi pahimmista ilmaston kuormittajista, mutta kuten Merja Rantanen toteaa, sitä ei onneksi syödä kuin leipää.

Kuljetukset eivät aina merkitse suurta hiilijalanjälkeä

Ruokaminimin mukaan 58 prosenttia keskimääräisen suomalaisen ruokavalion proteiinista tulee maito- ja lihatuotteista, mutta 65 prosenttia ilmastovaikutuksista tulee noista tuotteista.

Kuljetukset eivät välttämättä merkitse suurta hiilijalanjälkeä.

— Vegaaniruokavaliossa tuontituotteiden yhteenlasketut ilmastopäästöt eivät ole suuremmat kuin muissa vaihtoehdoissa, vaikka niiden osuus koko ruokavalion ilmastovaikutuksesta onkin jonkin verran suurempi, Merja Saarinen huomauttaa.

Voisi kuvitella, että esimerkiksi banaanien syöminen kasvattaisi ihmisen hiilijalanjälkeä. Niitä tulee kerralla rahtilaivallinen, joten banaanikiloa kohti ilmastovaikutus on suhteellisen pieni.

Riisiä on mollattu, koska se on tuontiruokaa. Mutta tässä tuleekin hiilijalanjäljen laskemisen vaikeus.

— Riisi tuodaan kuivana, ja se turpoaa keitettynä. Usein riisin keittoaika on lyhyempi kuin perunan. Se muuttaa hiilijalanjälkeä, Mari Koistinen huomauttaa.

— Kokonaismäärään vaikuttaa moni asia. Jos ajaa neljän kilometrin päähän autolla hakemaan yhtä tuotetta, se nostaa hiilijalanjälkeä.

Vilja kannattaisi syödä viljana: vain 12 prosenttia viljasadosta menee elintarvikkeiksi, loput menevät eläinrehuksi tai muuhun käyttöön.

— Jos maailman ruokahävikki syötäisiin tai se ei muuten joutuisi hukkaan ruokaketjussa, ruokaa riittäisi koko maapallolle.

Luetuimmat

Uusimmat uutiset