Fredrika Winsten rakastaa kuukautisiaan: ”Vapaasta vuotamisesta tulee tosi kehollinen tunne”

Osalle naisista kuukautiset ovat maailman luonnollisin asia, osa inhoaa niitä. Winsten oli ”tarpeeksi hippi” innostuakseen pitämään kuukautisia vaivan sijaan voimavarana. Hänen mukaansa kuukautisverta voi myös hyödyntää, vaikkapa maalina. Kerran Winsten on tehnyt siitä jopa kasvonaamion.

Emmi Tuomisto

Kuukautispositiivisuudesta on tullut Fredrika Winstenille kiinteä osa elämää.
Kuukautispositiivisuudesta on tullut Fredrika Winstenille kiinteä osa elämää.

Kuukautiset, menkat, puolukkapäivät. Tuo kuukausittain toistuva riesa, josta moni pyrkii eroon pillerein ja kierukoin. Kun yksi nainen valittaa kuukautisiaan, toiset antavat sympatiaa. Jopa miehet niistä vitsailevat.

Ennen Fredrika Winstenkin, 30, vihasi kuukautisiaan. Ne alkoivat nuorena ja ovat aina olleet runsaat. Winstenistä tuntui, että lapsuus loppui kesken ja kuukautiset rajoittivat elämää. Paras tilanne oli silloin, jos kuukautiset olivat niin huomaamattomat kuin mahdollista, esimerkiksi kuukupin ansiosta.

Jokaisen naisen pitäisi kysyä itseltään, mitä omalle pimpille kuuluu. — Fredrika Winsten

Sitten Winsten tapasi ihmisen, jolle kuukautiset eivät olleet pelkästään ok-juttu vaan joka todella rakasti niitä ja otti kierrosta kaiken irti.

— Mietin, miten on edes mahdollista rakastaa kuukautisia ja pitää niitä voimavarana. Ajatus tuntui kuitenkin kokeilemisen arvoiselta. Olin hyvää maaperää, tarpeeksi hippi innostuakseni, Winsten sanoo.

Nyt kuukautispositiivisuudesta on tullut Winstenille kiinteä osa elämää. Hän pyrkii rytmittämään tekemisensä kuukautiskierron mukaisesti. Jokaisella kuukautiskierron vaiheella on omat erityispiirteensä, ja elämä helpottuu, kun elää niiden mukaan.

Winsten ajattelee kiertoa vuodenaikojen mukaan. Kuukautiset ovat kierron talvi, silloin kannattaa levätä ja tekee mieli vetäytyä vällyn alle.

Kuukautisten jälkeen vireystila kohoaa, ja ovulaation aikaan nainen on kesän kukoistuksessa, sosiaalinen, fyysisesti pirteä ja seksuaalisesti aktiivinen. Sitten alkaa taas rauhoittuminen kohti talvea ja uusia kuukautisia.

— Kun tietää, että puolet kuukaudesta on introvertti ja puolet ekstrovertti, elämää voi rytmittää sen mukaan. Se on muuttanut arkea paljon. Minulla on taipumus burnoutiin, mutta kiertotietoisuus auttaa löytämään rytmin, jossa jaksaa.

Jos mahdollista, Winsten pitää kuukautisten ensimmäiset päivät vapaata eikä ainakaan sovi niille rasittavia tapaamisia.

Kasvoille menkkanaamio

Omista kuukautisista nauttimisen voi viedä niin pitkälle kuin sielu sietää. Moni harrastaa esimerkiksi vapaata vuotamista eli sitä, ettei käytä mitään kuukautissuojaa vaan antaa veren valua. Vähintäänkin kotona voi istua pyyhkeen päällä tai mennä metsään ja istua sammalmättäälle.

Vuotoa voi oppia myös kontrolloimaan lantionpohjan lihaksilla ja pidättää sitä ulkona ja antaa virrata vapaasti kotona.

— Vapaasta vuotamisesta tulee tosi kehollinen tunne. Siivota pitää ja pestä enemmän pyykkiä, mutta se ei ole monelle ongelma.

Myös kuukautisverta voi hyödyntää, ja sillä voi esimerkiksi maalata. Winsten otti kerran verta kuppiin ja käytti sitä kasvonaamiona. Kuvan julkaiseminen somessa jännitti, vaikka Winstenin ystävät ovat samanhenkisiä.

— Menkkaverinaamio kasvoilla ei ole väliä sillä, mikä on ammatti tai kenen puoliso olen. Se on armollista. Mutta onhan se nyt ilman pienintäkään epäilystä ihan hullua laittaa verta naamaan. Mutta suosittelen kokeilemaan, Winsten nauraa.

Eveliina Salomaa

Suomalaisilla tytöillä kuukautiset alkavat keskimäärin 12—13-vuotiaana.

Pimppikerho kasvaa vauhdilla

Jokin aika sitten Winsten perusti ystäviensä kanssa Instagramiin Pimppikerhon, jonka tarkoituksena on levittää radikaalia pimppipositiivisuutta. Ryhmä kasvaa vauhdilla. Osa ihmettelee, osa on ihan fiiliksissä.

Pimppipositiivisella alustalla saa juhlia kuukautisia, synnytystä, kehollisuutta ylipäätään ja myös menopaussia.

— Jokaisen naisen pitäisi kysyä itseltään, mitä omalle pimpille kuuluu. Mitä pimppi haluaa? Kun kysyy sen kysymyksen, elämässä alkaa tapahtua kehollisella ja henkisellä tasolla. Moni on esimerkiksi tajunnut, että pimppi ei ole ikinä tullut kosketetuksi niin kuin se haluaa, yksin tai toisen kanssa.

Winstenin mielestä on ongelmallista, jos naisella ei ole suhdetta kuukautisiinsa tai suhde on suorastaan vihamielinen. Kuukautisten ja oman pimperon vihaaminen vaikuttaa mielialaan ja seksuaalisuuteen.

Ja vaikka Winsten puhuu yleensä kuukautisista toisten naisten kanssa, myös miehet voivat kannattaa kuukautispositiivisuutta.

— Entinen kumppanini merkitsi itselleen kalenteriin ylös, milloin minulla oli ovulaatio, jotta tiesi pitää kalenterissa tilaa niille päiville. Siitä tuli tosi nähty ja huomioitu olo, ja seksi oli tosi miellyttävää, Winsten sanoo.

Vuotoa, vaikenemista ja vaaran tuntua

Kuukautiset alkavat suomalaisilla tytöillä keskimäärin 12—13-vuotiaana. Normaalia on, että kuukautiset alkavat 10—16-vuotiaana. Kuukautiskierron keskimääräinen pituus on 28 päivää, mutta tavallisena pidetään 23—35 päivän kiertoa.

Keskimäärin naisella ehtii olla elämässään 450:t kuukautiset 37,5 vuoden aikana. Jos kuukautiset kestävät viisi päivää, yhteensä niihin kuluu elämästä yli kuusi vuotta.

Ensimmäiset nykyisiä muistuttavat terveyssiteet keksittiin Ranskassa 1900-luvun alussa, kun sotilassairaaloissa työskentelevät sairaanhoitajat alkoivat käyttää haavansidontaan tarkoitettuja selluloosasiteitä kuukautissuojinaan.

Suomessa suurin osa naisista valmisti sata vuotta sitten kuukautissuojat itse neulomalla. Myös vanhoja vaatteita leikattiin räteiksi, joita käytettiin suojina. Sitä ennen käytettiin vaikka kuivaa ruohoa.

Tamponista on saatu viitteitä jo muinaisesta Egyptistä, jolloin tarkoitukseen käytettiin vedessä liotettua papyrusrullaa. Asettimella toimiva teollinen tamponi keksittiin vuonna 1929.

Ennen kuukautissuojien yleistymistä toimittiin kuten nykyäänkin kehitysmaissa: veren annettiin valua vaatteisiin tai jalkoja pitkin.

Yksien kuukautisten aikana verta vuotaa normaalisti noin 20—40 millilitraa eli muutaman ruokalusikallisen verran.

Kuukautisvuodon määrä sinänsä on kuitenkin suurempi, koska vuoto sisältää muutakin kuin verta, esimerkiksi kohdun limakalvon, joka kuukautisten aikana poistuu. Yhteensä vuotoa on kuukautisten aikana noin desilitran verran. Tavallinen tamponi imee viisi millilitraa eli noin teelusikallisen.

Kuukautisiin on suhtauduttu eri aikoina ja eri kulttuureissa eri tavoin. Antiikin Roomassa uskottiin, että kuukautiset tuovat huonoa onnea, mutta vielä 1920-luvullakin epäiltiin, että menstruoiva nainen erittää hormoneja, jotka tappavat kasvit.

Raamatussa kuukautiset julistetaan epäpuhtaiksi, ja musliminaisten ei kuukautisten aikaan tarvitse paastota tai rukoilla.

Suomessa kuukautisiin on perinteisesti liittynyt vaikenemisen kulttuuri: kuukautisista ei puhuttu, ja moni tyttö järkyttyi suuresti, kun kuukautiset yhtäkkiä alkoivat.

Lähteenä myös Rosa Meriläisen ja Sanna Seiko-Salon Ne — Kuukautiskirja.

Luetuimmat