Tuhannen tulisijan mies – Reijo Toivasen mielestä paras mainoskikka on toimiva uuni ja puskaradio

40-vuotisen muurariuran tehnyt Reijo Toivanen on alallaan lähes legenda. Paras tapa mainostaa omaa työtä on hänen mukaansa tehdä toimiva uuni.

Katri Levänen

Pian eläkkeelle jäävä muurari Reijo Toivanen on työuransa aikana tehnyt satoja uuneja lämmittämään suomalaisia koteja ja vapaa-ajan asuntoja.
Pian eläkkeelle jäävä muurari Reijo Toivanen on työuransa aikana tehnyt satoja uuneja lämmittämään suomalaisia koteja ja vapaa-ajan asuntoja.

Reijo Toivanen vetelee tasoitelaastia leivinuunin seinään tottunein ottein. Kokenut muurari todennäköisesti selviäisi tehtävästä vaikka silmät sidottuna ilman että laastitippaakaan roiskuisi lattialle.

40-vuotisen muurariuransa aikana parikkalalainen Toivanen on ehtinyt tehdä satoja, ellei jopa tuhansia tulisijoja koteihin sekä vapaa-ajan asunnoille ympäri Suomen. Ja muutamia myös rajan taakse.

– Joitain vuosia sitten oli useita urakoita Venäjän puolella muun muassa Pietarissa ja Petroskoissa. Olen minä ollut töissä Venäjän rajavartiostollekin, Toivanen kertoo.

Toivasen mukaan työskentely Venäjällä erosi selvästi siitä, mihin Suomessa on totuttu.

– Kulttuuri oli sellaista, että aloitetulla työllä ei ollut mikään kiire. Eikä voinut ollakaan, sillä materiaalien hankkiminen oli siellä paljon hankalampaa, jos tarvikkeet sattuivat loppumaan, sanoo Toivanen ja vetää lisää laastia uunin pintaan.

Maanviljelijäperheestä muurariksi

Toivanen on syntynyt Kesälahdella Suitsansaaressa maanviljelijäperheeseen.

Saariasuminen oli monilapsisessa perheessä hankalaa. Sähköjä ei ollut, kauppa- ja muu asiointi vaati suunnittelua eikä maanviljely toimeentulona tuottanut paljoa. Seitsemän kilometrin koulumatka taittui talvella hiihtäen, kesällä soutaen ja rospuuttoaikaan oli yövyttävä koululla.

Vuonna 1968 perhe muutti Rajavaaraan ja Toivanen aloitti ammattikoulun Savonlinnassa.

– Koulussa opetettiin kattavasti rakentamista, myös muuraamista. Valmistumisen jälkeen tein ensin töitä pääasiassa kirvesmiehenä kunnes pääsin vanhemman muurarin oppiin. Samalla neljä veljeäni päättivät ryhtyä muurausalalle ja ovat sillä tiellä pysyneet.

Katri Levänen

Normaali työtahti on Toivasen mukaan parikymmentä uunia vuodessa. Huippuvuosina luku on jopa tuplaantunut.
Normaali työtahti on Toivasen mukaan parikymmentä uunia vuodessa. Huippuvuosina luku on jopa tuplaantunut.

Pitkästä työurasta huolimatta Toivanen ei pidä muurarin ammattia "kutsumuksena" ja toisinaan alanvaihtokin on käynyt mielessä.

– Nuorena ei oikeastaan kauheasti jäänyt vaihtoehtoja, kun piti olla apuna myös tilan töissä. Ajattelin sitten, että hoidetaan tämä ammatti kunnialla loppuun asti.

Kutsumusammatti tai ei, on Toivanen alallaan jo lähes legenda. Asiakkaiden kautta sana uunintekijästä on levinnyt niin, ettei Toivanen ole muita mainostuskanavia tarvinnut. Työtarjouksia on tullut Amerikan mannerta myöten.

– Uunin rakentaminen alkaa aina piipusta, jonka muuraamisen yhteydessä suunnitellaan varsinainen tulisija, sen asettelu ja vetoaukot. Kertaakaan ei vielä ole tarvinnut tehdä korjauksia uunin toimivuuden takia, muurari kertoo.

Ajattelin, että hoidetaan tämä ammatti kunnialla loppuun asti. — Reijo Toivanen

Vuosien saatossa ovat sekä muuraustarvikkeet että uunintekotekniikka ottaneet ison harppauksen eteenpäin. Työ on tekijäänsä opettanut ja Toivasen mukaan uunin toimivuuden lisäksi yhä isompaan rooliin on noussut uunin ulkonäkö. Asiakkaat haluavat muotoiltuja uuneja, esimerkiksi kaariholveja luukun ympärille.

– Tiilikuvioiset uunit eivät ole enää kovin suosittuja, vaan ne pinnoitetaan yleensä jollain harmaan tai valkoisen sävyllä.

Tarinoita riittää vuosien varrelta

Muurausurakoista Toivasella riittäisi tarinoita kerrottavaksi. Yksi niistä sijoittuu vajaan parinkymmenen vuoden taakse pääkaupunkiseudulle, jonne Toivanen kutsuttiin töihin.

Arvoalueella sijaitsevaan kolmikerroksiseen omakotitaloon muurattu uuni paini kokonsa puolesta aivan eri luokassa tavallisten leivinuunien kanssa.

– Normaalisti valumassaa menee uuniin 15 säkkiä, mutta siihen uuniin sitä upposi peräti 54, Toivanen kertoo.

Kahden miehen muurausprojekti kesti kaksi täyttä viikkoa. Ennen kuin ensimmäistäkään puuta oli ehditty polttaa tai uunin toimivuutta testata, talon omistaja saapui katsomaan lopputulosta Saksan matkaltaan.

Uusi uuni ei vastannut ollenkaan sitä käsitystä minkä hän oli arkkitehdin piirustuksista saanut ja Toivanen sai kuulla, että se oli purettava piippua myöten. Purkuavuksi tilatut työmiehetkään eivät olleet uskoa tilannetta vaan luulivat sitä vitsiksi.

– Vasta kun iskin lekalla uunin kylkeen, alkoi tapahtua, Toivanen nauraa.

Loppu hyvin, kaikki hyvin. Uusi uuni muurattiin toiveiden mukaan lehtikuvan perusteella ja asiakas oli jälleen tyytyväinen

– Onneksi tällaisia tapauksia ei ole vastaan tullut kovin montaa.

Katri Levänen

Vajaan kuukauden kuluttua Reijo Toivasta odottaisi ansaitut eläkepäivät.
Vajaan kuukauden kuluttua Reijo Toivasta odottaisi ansaitut eläkepäivät.

Vajaan kuukauden kuluttua koittaa hetki, jolloin Toivanen pääsisi eläkkeelle elämäntyöstään.

Muurarin ammattia jatkavat isänsä jalanjäljissä Toivasen kaksi poikaa.

Eläkepäivistä huolimatta tämän vuoden puolella odottaa vielä kolme uuninmuurauskeikkaa.

– Melko varmasti tulen jonkun verran töitä tekemään jatkossakin. Aion kuitenkin ottaa nyt enemmän aikaa myös omille projekteille. Mökin teko odottaa jatkamista. Ja olisihan se mukava ehtiä myös metsästämään ja kalastamaan.