”Miksi tuolla naisella kasvaa parta?” — Noora, 42, sai kiusalliseen vaivaansa apua laserista, mutta jatkuva hoito käy kalliiksi

Jopa 5–10 prosenttia naisista kärsii lievästä parran tai rintakarvojen kasvusta eli hirsutismista. Karvat on ajeltava päivittäin, jos haluaa pitää ihon sileänä.

Päivi Virta-Salo

Hirsutismista voi seurata voimakkaita henkisiä oireita, itseinhoa ja jopa masennusta.
Hirsutismista voi seurata voimakkaita henkisiä oireita, itseinhoa ja jopa masennusta.

Eräänä päivänä runsaat viisi vuotta sitten Noora havaitsi peiliin katsoessaan ikävän yllätyksen: leukaan oli kasvanut tummia karvoja. Ilmiö oli hänelle tuttu lähipiiristä. Hän oli nähnyt samanlaista karvoitusta isoäidillään.

Lääkärissä selvisi, että syynä ei ole hormonihäiriö tai muu sairaus vaan ikään liittyvät hormonaaliset muutokset sekä perintötekijät.

Joskus merkittävän avun saa jo parista hoitokerrasta, joskus niitä tarvitaan jopa kymmenen. — Kaija-Leena Karppinen

Tumma karvoitus kasvoissa tuntui Noorasta kuitenkin kiusalliselta.

— Onhan se pysäyttävää, jos esimerkiksi lapsi kysyy, että miksi tuolla naisella kasvaa parta, hän sanoo.

Hirsutismi eli liiallinen karvankasvu miestyyppisillä alueilla, kuten ylähuulessa, leuassa, rintojen välissä, alavatsalla ja selässä, aiheuttaa usein naiselle häpeää. 42-vuotias Noorakaan ei halua esiintyä tässä jutussa omalla nimellään.

Kasvojen alueella hirsutismi on samanlaista kuin parrankasvu miehellä. Jos Noora haluaa pitää ihonsa sileänä, karvat on ajeltava päivittäin, usein aamuin illoin.

Nyppiminen pitää ongelman poissa pitempään, mutta on kivuliasta ja ärsyttää ja turvottaa ihoa. Siitä voi seurata myös karvatupentulehduksia ja sisäänpäin kasvaneita karvoja.

Noora työskentelee sosiaalialalla ihmisten parissa ja haluaa jo senkin takia poistaa silmiinpistävät karvat kasvoistaan. Hän on kokeillut lähes kaikki mahdolliset kotikonstit: nyppimisen, vahan, höylän, ladyshaverin ja voiteet.

— Ainoastaan epilaattoria en ole halunnut kokeilla kasvojen alueelle. Nypin karvat pinseteillä.

Laserhoitoon tarvitaan lääkärin lähete

Noora käy poistattamassa karvoja myös laserilla ja kokee sen oivalliseksi avuksi vaivaansa. Laserhoito on kuitenkin kotikonsteihin verrattuna kallista.

— Jotta karvat pysyisivät poissa, laserhoidossa pitäisi käydä muutaman kerran vuodessa. Tämä on kuitenkin myös rahakysymys, joten olen käynyt hoidossa vain noin kerran vuodessa ja välivaiheissa nyppinyt.

Laserhoitoa tarjoavan Epilaserin sairaanhoitaja Kaija-Leena Karppinen kertoo, että laser on tehokkain mutta myös kallein menetelmä liikakarvoituksen hoidossa. Menetelmässä käytetään voimakastehoisia laserlaitteita, joilla hoitoja voi antaa vain lääkäri tai muu terveydenhuollon ammattilainen.

Esimerkiksi sairaanhoitajien tekemät laserhoidot ovat edullisempia kuin lääkärin, mutta hoitoon tarvitaan lääkärin lähete. Jos syy on lääketieteellinen, kuten hirsutismi, hoidon hintaan ei lisätä arvonlisäveroa.

— Sairaanhoitajan tekemä laserhoito esimerkiksi parta-alueelle maksaa arvonlisäverottomana 100—250 euroa hoitokerralta. Joskus merkittävän avun saa jo parista hoitokerrasta, joskus niitä tarvitaan jopa kymmenen, Karppinen sanoo.

Laserhoidossa valoenergia kuumentaa karvojen tummia juurituppia ja kuumetessaan juuritupet vahingoittuvat ja tuhoutuvat. Parin viikon sisällä karvat työntyvät ihosta ja putoavat pois.

Jos juurituppien tumma pigmentti puuttuu tai sitä on liian vähän, hoito ei ole niin tuloksellista. Karvat voivat kuitenkin ohentua ja muuttua kitukasvuisemmiksi.

— Aivan vaaleisiin karvoihin laserhoito auttaa huonosti, emmekä siksi voi suositella hoitoa vaaleista karvoista kärsiville, Karppinen sanoo.

Hoitokertoja tarvitaan useita, sillä karvat kasvavat eri vaiheissa ja vain kasvuvaiheessa olevat karvat reagoivat hoitoon. Lepovaiheessa oleviin karvoihin hoito ei tehoa. Karppisen mukaan laserhoito on tavallisesti hyvin siedettyä.

Naistentautien erikoislääkäri ei tiennyt laserhoidosta

Noora kuvailee laserin vaikutusta iholla välähdyksenomaiseksi kuumotuksen tunteeksi. Hänellä yksi hoitokerta kestää noin kymmenen minuuttia. Kipua hän ei ole hoidoissa kokenut.

— Ainoa asia, joka etukäteen pelotti, oli se, ettei tämäkään keino toimi. Kipukynnys kuitenkin vaihtelee ihmisillä. Keskustelupalstoilta olen lukenut, että joidenkin mielestä hoito tuntuu ihan kamalalta.

Noora toivoo, että laserhoidon mahdollisuus tunnettaisiin terveydenhoidossa laajemmin.

— Naistentautien erikoislääkäri, jonka luona kävin, ei tiennyt tästä hoitomuodosta. Hän kirjoitti kyllä lähetteen, kun kerroin, mistä on kyse.

Taustalla harvoin sairaus

5—10 prosenttia naisista kärsii lievästä hirsutismista eli liikakarvoituksesta. Oire on yleensä hyvänlaatuinen ja fyysinen haitta lähinnä kosmeettinen.

Kauneusihanteiden vuoksi hirsutismista voi kuitenkin seurata voimakkaita henkisiä oireita, itseinhoa ja jopa masennusta.

Ongelma on osittain kulttuurisidonnainen, sillä esimerkiksi Etelä-Euroopassa hirsutismi on tavallista, eikä sitä pidetä erityisenä ongelmana.

Jos liikakarvoituksen lisäksi kuukautiskierrossa on merkittäviä häiriöitä tai ääni on madaltunut, voi taustalla olla mieshormonien liikaeritys. Tavallisin syy liikakarvoitukselle on munasarjojen monirakkulaoireyhtymä.

Karvankasvu lisääntyy joskus myös ylipainoisilla naisilla, ohimenevästi raskauden aikana sekä kasvojen alueella vaihdevuosien jälkeen.

Lääkäriin kannattaa hakeutua, jos oire on alkanut muutaman kuukauden sisällä. Ennen vastaanottoa ei kannata ajaa tai nyppiä karvoja pois, jotta lääkäri pystyy arvioimaan tilanteen ja tutkimusten tarpeen.

Lähteinä myös terveyskirjasto.fi ja Potilaan lääkärilehti.

Apua hirsutismiin

Karvojen nyppiminen tai poisto koneella tai karvanpoistoaineella. Tehtävä säännöllisesti, jopa päivittäin. Ei kiihdytä karvankasvua.

Pysyvämmin karvat voidaan poistaa polttamalla (elektrolyysi) tai laserilla.

Laser tehoaa parhaiten tummiin karvoihin. Noin 3–4 käsittelyn jälkeen karvankasvu voi vähentyä pysyvästi jopa kolmanneksella. Lähetteen voi saada myös julkisesta terveydenhuollosta, mutta tavallisesti potilas selvittää hoitopaikat itse.

Lääkehoitoa on tarjolla vähän. Parhaiten hirsutismiin auttaa yhdistelmäehkäisypilleri.

Jos ehkäisypillerin käyttö ei ole mahdollista, lääkäri voi harkita spironolaktonin määräämistä. Spironolaktoni on nesteenpoistolääke, jolla on myös vastavaikutus mieshormonille.

Kasvojen karvankasvua voi hillitä reseptillä myytävävällä eflornitiinivoiteella. Sen sivuoireena esiintyy ihon kuivumista ja punoitusta. Karvankasvu palaa ennalleen, kun voiteen käyttö lopetetaan.

Lähteet: terveyskirjasto.fi, sairaanhoitaja Kaija-Leena Karppinen

Kommentoidut