Presidentti Niinistö huolissaan koronapandemian vaikutuksesta kansakunnan yhtenäisyyteen

J.K. Paasikiven syntymän 150-vuotisjuhlassa Niinistö totesi edeltäjänsä realismille olevan taas kysyntää.

Lehtikuva / Mikko Stig

Tasavallan presidentti Sauli Niinistö piti juhlapuheen videoyhteyden välityksellä presidentti J. K. Paasikiven 150-vuotisjuhlavuoden pääjuhlassa Helsingissä perjantaina.
Tasavallan presidentti Sauli Niinistö piti juhlapuheen videoyhteyden välityksellä presidentti J. K. Paasikiven 150-vuotisjuhlavuoden pääjuhlassa Helsingissä perjantaina.

Presidentti Sauli Niinistö on huolissaan suomalaisen yhteiskunnan yhtenäisyydestä, jonka hän pelkää heikentyvän koronapandemian aiheuttamien poikkeusolojen pitkittyessä. Niinistö sanoi presidentti Juho Kusti Paasikiven 150-vuotisjuhlan päätapahtumassa, että yhtenäisyydellä on myös turvallisuuspoliittisia ulottuvuuksia.

–  Sisäisesti ehyttä yhteiskuntaa on ulkopuolelta vaikea rikkoa. Jo valmiiksi hajanaisen kanssa ei tarvitse edes nähdä vaivaa, Niinistö varoitteli.

Niinistö kuvasi Paasikiveä syvästi historiaan perehtyneeksi ajattelijaksi ja arvioi, että paasikiveläisen realistiselle ajattelulle on taas kysyntää, kun maailma elää murrosten keskellä.

– Silloin kun ympäristö on voimakkaassa liikkeessä, on myös meidän keinovalikoimamme voitava muuttua, jos oma etumme sitä vaatii.

Paasikiven määrittämät päätehtävät eivät ole vuosien saatossa muuttuneet. Ensimmäisen ydin on itsenäisyys, toinen demokraattisen järjestelmän turvaaminen, Niinistö totesi.

Suurvaltapolitiikka ja maantiede pysyvät

Vaikka uusia toimijoita ja teknologioita on tullut, on suurvaltapolitiikka ja maantiede yhä perustana. Itsenäisyyden turvaaminen on muuttunut siinä, että turvallisuuden ja hyvinvoinnin vahvistamisessa Euroopan unioni on tullut uudeksi välineeksi.

Niinistön mukaan EU ei kuitenkaan täytä sitä potentiaalia, joka sillä on. Semanttinen kiistely jättää konkreettiset näytöt varjoonsa, presidentti moitti.

– Parempaan olisi pystyttävä. Myös Euroopalle itsenäisyys, autonomia, tarkoittaa kykyä vastata itse omasta turvallisuudestamme. Toteutuessaan tällainen eurooppalainen itsenäisyys vahvistaisi myös Suomen itsenäisyyttä.

YK:n rooli puntariin

Suomi liittyi YK:n jäseneksi Paasikiven presidenttikauden viimeisenä vuonna ja on pitänyt kiinni sääntöpohjaisesta kansainvälisestä järjestyksestä ja monenkeskisyydestä. Niinistön mielestä tätäkin järjestelmää on syytä pohtia, kun maailman voimasuhteet muuttuvat.

– Olen kuitenkin alkanut viime aikoina kysyä, tiedämmekö jatkossa varmasti, millaista järjestystä ja järjestelmää kannatamme. Onko se järjestelmä enää hengeltään demokraattinen?

Niinistön mukaan Saksan ja Ranskan pyrkimykset rakentaa allianssia monenkeskisyyden puolustamiseksi ja Yhdysvaltojen presidentiksi nousevalta Joe Bidenilta odotetut avaukset demokratioiden yhteistyön tiivistämiseksi ovat Suomen kannalta hyviä uutisia.

– On silti varottava jakolinjojen vahvistamista. Globaalien haasteiden voimistuessa tarvitsemme yhä enemmän globaaleja vastauksia. Yhteisten asioiden hoitaminen ei onnistu ilman, että puhumme myös, ja aivan erityisesti, niiden kanssa, joiden kanssa olemme eniten eri mieltä.

Luetuimmat