Sterilisaation haluavia naisia saatetaan syyllistää ja vähätellä — Kolmekymppisenä sterilisaatioon hakeutunut Virpi Pohjolainen: "Minut naurettiin sairaalasta pihalle"

Naisten sterilisaatioon pääsy voidaan evätä, vaikka lain ehdot täyttyisivät. Päätös sterilisaatiosta on pitkän ajatteluprosessin tulos.

Juha Rika

Sterilisaatio tehdään useimmiten naiselle, vaikka miehellä toimenpide on yksinkertaisempi.
Sterilisaatio tehdään useimmiten naiselle, vaikka miehellä toimenpide on yksinkertaisempi.

Kahdeksan vuotta sitten Virpi Pohjolainen käveli itkien pois sairaalasta. Suuri pettymys valtasi naisen koko kehon. Kehon, josta hän luuli saavansa päättää.

Pohjolainen oli juuri käynyt lääkärin vastaanotolla keskustelemassa sterilisaatiosta. Hän oli odottanut sitä jo pitkään ja oli lain mukaan vihdoin oikeutettu toimenpiteeseen ikänsä puolesta.

— Minut naurettiin sairaalasta pihalle.

Lääkäri ei missään nimessä suostunut tekemään 31-vuotiaalle Pohjolaiselle sterilisaatiota, koska tämä oli niin nuori.

— Hänen sanomansa oli, että mielesi kyllä vielä muuttuu, kun tapaat sen elämäsi miehen. En osannut pitää silloin puoliani.

Naisia syyllistetään ja vähätellään

Vapaaehtoisesti lapsettomien yhdistyksen puheenjohtaja Soile Rajamäki tietää, että lääkärin auktoriteetin kyseenalaistaminen on erittäin vaikeaa. Hänelle Pohjolaisen kokemukset ovat tuttuja — myös henkilökohtaisesti.

— Gynekologini sanoi, että minun jos kenen pitäisi tehdä lapsia. Hän vetosi fyysisiin ominaisuuksiini eli pituuteen ja urheilullisuuteen. Ja totesi, etten tyhmäkään voi olla, jos opiskelen yliopistossa. Menin aivan lukkoon.

Rajamäen mukaan vastaavia kokemuksia löytyy ympäri Suomen. Tavallista on sterilisaatioon hakeutuvien naisten syyllistäminen ja vähättely.

Asenteet ovat toki muuttuneet 1900-luvun alkuajoista.

Olen ilmoittanut jo 18-vuotiaana äidilleni, että minä en tee sinusta mummoa. — Virpi Pohjolainen

— Vielä ainakin 1950-luvulla sterilointeihin liittyi vanha eugeniikan eli rotuhygienian perinne ja haamu, kertoo Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen erikoissuunnittelija Anna Heino.

Asenne naisten sterilisaatiota kohtaan on edelleen jäykkä. Rajamäen mukaan se kielii vanhoillisuudesta ja halusta hallita naisvartaloa.

— Naisella ei edelleenkään ole täyttä päätäntävaltaa omaan ruumiiseensa.

"En ymmärrä asian ympärillä olevaa hysteeristä suojelua"

Pettyneelle Virpi Pohjolaiselle asennettiin kierukka. Sen mukana tulivat migreeni, vatsakivut ja ärtyneisyys.

Kahden vuoden kuluttua Pohjolainen päätti yrittää sterilisaatiota vielä uudestaan. Yksityisellä lääkärillä se kävi jouhevammin. Pohjolainen luulee, että syynä oli myös hänen ikänsä.

— Olin silloin 35-vuotias, ja lääkäri tuntui ottavan asiani enemmän todesta.

Pohjolainen on ollut jo varhain varma päätöksestään olla lapseton.

— Olen ilmoittanut jo 18-vuotiaana äidilleni, että minä en tee sinusta mummoa.

Soile Rajamäen mukaan sterilisaatiopäätöstä ei tehdä yhtäkkiä, vaan taustalla on aina paljon asian työstämistä. Siihen pakottaa nykyinen lakikin, jonka vuoksi prosessi on hidas ja pitkä.

— Sterilisaatiosta ajatellaan, että se olisi jokin hetken mielijohde. Mutta se ei ole mikään impulssi.

Viranomaiset perustelevat kielteisiä päätöksiä mahdollisella katumisriskillä. Rajamäen mukaan tuntuu siltä, että sterilisaation haluavia ihmisiä pidetään epäkypsinä.

— En ymmärrä sterilisaatioon liittyvää hysteeristä suojelua. Se on asia, jonka ihminen tekee itselleen, eikä siinä vahingoiteta muita.

Miia Pohjolainen

Virpi Pohjolaisen sterilisaatioprosessi lykkääntyi useita vuosia, sillä lääkäri eväsi häneltä pääsyn steriloitavaksi.

Yli seitsemän vuoden odotus

Vuonna 2015 Virpi Pohjolainen oli vihdoin saamassa sterilisaation. Oli kulunut neljä vuotta siitä, kun hän kävi ensimmäistä kertaa kielteisen päätöksen antaneen lääkärin vastaanotolla.

Sterilisaatio tehtiin Essure-menetelmällä, josta nousi pari vuotta sitten kohu. Useat naiset saivat vaikeita oireita munanjohtimiin asennetuista Essure-implanteista.

Naisella ei edelleenkään ole täyttä päätäntävaltaa omaan ruumiiseensa. — Soile Rajamäki

Asennus oli kivulias, mutta Pohjolainen tsemppasi itseään kestämään.

— Ajattelin, että kun nyt olen vihdoin päässyt tähän pisteeseen, niin sitten se on lopullisesti ohi.

Toive ei kuitenkaan toteutunut. Pohjolaisen migreeni palasi, kuukautiskierto oli sekaisin, ja lantio- ja selkäkivut vaikeuttivat elämää. Essuresta johtuneet ongelmat havaittiin myös laajemmin, ja tuotteen myynti lopetettiin koko Euroopan unionissa kesällä 2017.

Pohjolaisen implantit poistettiin vuonna 2018, jotta niistä tulleet sivuoireet loppuisivat. Pohjolaiselle se merkitsi symbolisesti sterilisaatioprosessin lopullista päätöstä.

— Olo oli tietenkin kauhean huojentunut ja onnellinen, kun koko pitkä prosessi oli viimein ohi, Pohjolainen kertoo.

Miesten sterilaation suosio kasvaa vähitellen

Miehille tehtävien sterilointien määrä on kasvanut tasaisesti. THL:n erikoissuunnittelija Anna Heino arvelee syyksi monenlaisia tekijöitä.

— Miesten sterilointi on yleensä toimenpiteenä yksinkertaisempi kuin naisten sterilointi, joten ehkäpä parit avoimemmin pohtivat sitä, kumpi kannattaa steriloida, Heino kertoo.

Samanlaisen pohdinnan tuloksena Ilkka Hietala päätyi vasektomiaan. Silloinen vaimo tuki ratkaisua.

— Molemmilla oli tiedossa, että naiselle operaatio on ikävämpi, joten ratkaisu oli helppo.

Hietala on ollut avoin vasektomiansa suhteen. Silti hän on joutunut jonkin verran puolustelemaan asiaa.

— Kommentointi ei ole aivan samanlaista kuin mitä naisille esitetään. Mutta onhan se kelju juttu, koska ei se päätös kenellekään muulle kuulu. Välillä kommentit ovat hyvin kärkkäitä.

Hietalasta on kuitenkin tärkeää puhua asiasta, sillä hänen mukaansa leikkaus tuntuu olevan monille miehille pelottava asia.

— Yllättävän harva uskaltaa ajatella vasektomiaa kohdalleen, vaikka lapsiluku olisikin täynnä.

Hietalan mielestä syynä ovat sosiaaliset paineet ja miehille asetetut odotukset.

— Uskonnollisuudesta riippumatta saatetaan toistaa mantraa, että menkää ja täyttäkää maa.

Hietalan mielestä ehkäisy sälytetään Suomessa edelleen naisten harteille. Muutosta ajatteluun tarvittaisiin molemmilta sukupuolilta.

— En ole vakuuttunut siitä, että miehet lähtevät aina kauhean tiedostavasti mukaan perheen perustamiseen. Tuntuu, että monilla on perhe-elämästä epätodellinen kuva.

Myös häpeä voi vaikuttaa siihen, etteivät miehet ota asioita puheeksi tai edes varsinaisesti pohdi niitä.

— Kun asioita ruodittaisiin kunnolla, niin luulisin, että useammat miehet teettäisivät vasektomian niin pian kuin mahdollista.

Yllättävän harva uskaltaa ajatella vasektomiaa kohdalleen, vaikka lapsiluku olisikin täynnä. — Ilkka Hietala

Steriloimislakiin halutaan muutoksia

Suomen steriloimislaki määrittää ehdot steriloinnille. Anna Heino kertoo, että viime vuosina keskustelu laista on lisääntynyt.

— Pohditaan esimerkiksi, että miksi laissa on 30 vuoden ikäraja.

Vapaaehtoisesti lapsettomat ry:n (Vela) tavoitteena on päivittää nykyistä steriloimislakia.

— Laki on auttamattomasti vanhentunut. Se syrjii ihmisiä ja loukkaa itsemääräämisoikeutta sekä oikeutta omaan ruumiiseen, sanoo Soile Rajamäki.

Steriloinnin ikäraja on korkein itsemääräämisoikeutta koskeva alaikäraja Suomessa. Velan mukaan ikärajaa voidaan pitää kohtuuttoman korkeana verrattuna moniin muihin oikeuksiin. Esimerkiksi adoption ikäraja on 25 vuotta ja avioliiton 18 vuotta.

Muissa Pohjoismaissa steriloinnin 25 vuoden ikäraja on ollut Suomea alempi jo 1970-luvulta lähtien. Islannissa ikäraja laskettiin keväällä 18 vuoteen. Tanskassa sterilisaatio on mahdollista saada jo 18-vuotiaana puolen vuoden harkinta-ajalla.

Naisasialiittounioni sekä muutamat puolueet ovat steriloimislain muutoksen kannalla.

— Sterilisaation pitäisi olla yksilön oma valinta, toteaa Rajamäki.

Steriloimislaki

Suomen steriloimislaki määrittelee ehdot, joilla steriloinnin voi saada.

Henkilön täytyy olla 30-vuotias tai hänellä tulee olla kolme lasta.

Steriloimiselle on myös muita terveydentilaan liittyviä lakisääteisiä perusteita, esimerkiksi sairaus.

Steriloinnin yleisin peruste on ikä sekä naisilla että miehillä.
Vuonna 2018 naisille tehtiin 1 675 sterilointia ja miehille 2 873 sterilointia.

Naiset hankkivat steriloinnin keskimäärin nuorempina kuin miehet.
Steriloimislaki on päivitetty viimeksi vuonna 1985.

Lähteet: Finlex, Anna Heino, THL

Luetuimmat

Kommentoidut