Introvertti on onnellisempi, kun hän yrittää olla ekstrovertimpi, väittää amerikkalaistutkimus — Introvertti Anne Lehtinen tyrmää tuloksen: ”Miksi pitäisi teeskennellä?”

Suomessa ekstroverttia käytöstä ei aina palkita. Jos juttelee bussipysäkillä tuntemattomalle, voi saada vastaukseksi hyytävän hiljaisuuden.

Mervi Pasanen

Anne Lehtisen mielestä introverttius ei tarkoita sitä, että introvertit olisivat epäsosiaalisia tai ujoja. Kyse on pikemminkin siitä, että he haluavat olla mieluummin taustalla kuin esillä.
Anne Lehtisen mielestä introverttius ei tarkoita sitä, että introvertit olisivat epäsosiaalisia tai ujoja. Kyse on pikemminkin siitä, että he haluavat olla mieluummin taustalla kuin esillä.

Jos olet introvertti eli sisäänpäinsuuntautunut, pyri käyttäytymään niin ulospäinsuuntautuneesti kuin kykenet. Tällä tavalla sinusta tulee aiempaa onnellisempi.

Näin kehottaa tuore University of California Riversiden tutkimus, joka julkaistiin Journal of Experimental Psychology: General -lehdessä. Asiasta kertoo tiedesivusto Sciencedaily.com.

Yhdysvaltalaistutkimuksessa 123:a yliopisto-opiskelijaa pyydettiin käyttäytymään ulospäinsuuntautuneesti yhden viikon ja toisen viikon sisäänpäinsuuntautuneesti.

Tämä tarkoitti, että osan heistä piti rikkoa rajojaan ja käyttäytyä ekstrovertimmin tai introvertimmin kuin normaalisti.

Moni pystyy manipuloimaan käytöstään

Tutkijat kertoivat osallistujille, että aiemman tutkimuksen mukaan opiskelijat hyötyvät sekä introverttiuteen että ekstroverttiuteen liitetyistä piirteistä.

Osallistujia pyydettiin käyttäytymään viikon ajan niin puheliaasti, määrätietoisesti ja oma-aloitteisesti kuin he kykenivät. Myöhemmin ryhmää pyydettiin olemaan harkitsevaisia, hiljaisia ja varautuneita viikon.

Osallistujat kertoivat olevansa onnellisempia, kun he käyttäytyivät ulospäinsuuntautuneesti. He eivät ilmoittaneet kielteisistä asioista. Kun he toimivat sisäänpäinkääntyneesti, he voivat aiempaa huonommin.

University of California Riversiden tutkijan, psykologi Sonja Lyubomirskyn mukaan tutkimushavainnot viittaavat siihen, että moni pystyy manipuloimaan sosiaalista käyttäytymistään ja ulospäinsuuntautunut käytös parantaa yksilön hyvinvointia.

Hymyile ja sinulle hymyillään

Helsingin yliopiston psykologi Jari Lipsanen ja Oulun yliopiston psykologian professori Mirka Hintsanen perehtyivät tutkimukseen toimituksen pyynnöstä.

Lipsanen pitää varsin selkeänä ja ymmärrettävänä tuloksena sitä, että sosiaalinen kanssakäyminen luo myönteisiä vaikutuksia.

— Hymyile ja sinulle hymyillään takaisin. Tervehdi iloisesti, niin saat todennäköisesti positiivisen vastareaktion. Jos ei tervehditä tai hymyillä, vastareaktio on vähemmän positiivinen.

Työpaikkailmoituksissa painotetaan sosiaalisuutta ja ulospäinsuuntautuneisuutta, vaikka kaikkien tutkimusten mukaan niiden merkitys on pieni. — Jari Lipsanen

— Tiivistäisin tutkimuksen tuloksen siten, että ihmisiä kannattaa kannustaa positiivisiin vuorovaikutuskokemuksiin muiden kanssa. Siitä tulee hyvä mieli itselle ja muille. Ehkä se ei ole yhtä raflaava sanoma kuin tutkijat ovat ajatelleet, mutta ehkä realistisempi, Lipsanen toteaa.

Pakottaminen on huono sana

Tutkimuksessa käytetään englanninkielistä verbiä force — ihmisen siis pitäisi pakottaa itseään käyttäytymään mahdollisimman ekstrovertisti.

— Jos pakotetaan toimimaan jotenkin omien lähtökohtien vastaisesti, tämä voi olla kuormittavaa ja vaikuttaa hetkellisesti omaan tyytyväisyyteen tai onnellisuuteen. Esimerkiksi introvertti ei heti ole yhtä kotonaan tilanteissa, joissa joudutaan harrastamaan small talkia, Lipsanen ruotii.

Hintsasen mielestä ajatus on järkevintä kääntää niin, että ihmisen kannattaisi pyrkiä käyttäytymään niin ulospäinsuuntautuneesti kuin kykenee.

Hintsanen pitää tutkimustuloksia hyvin uskottavina ja loogisina.

— Ulospäinsuuntautuneisuus on yhteydessä positiiviseen mielialaan. Sosiaalinen kanssakäyminen parantaa mielialaa ja sisäänpäinkääntynyt käytös heikentää. Tämä on selvinnyt monessa tutkimuksessa.

Suomessa sosiaalisuus ei ole yhtä arvostettua kuin Yhdysvalloissa

Hintsanen tosin huomauttaa, että tutkimukset on tehty pääosin Yhdysvalloissa, jossa kulttuuri on hyvin erilainen.

— Siellä ulospäinsuuntautuneisuuteen suhtaudutaan yleensä positiivisesti, ja se saa helposti myönteistä vastakaikua. Jos taas Suomessa juttelee bussipysäkillä tuntemattomalle, voi saada vastaukseksi hyytävän hiljaisuuden. Ekstrovertista käytöksestä ei palkita Suomessa yhtä usein.

Se, miten paljon ekstrovertti käytös lisää yksilön hyvinvointia, onkin osin kulttuurisidonnaista.

— Suurin osa tutkimusryhmästä oli latinoja ja aasialaisia. Tutkimuksessa todettiin, että ulospäinsuuntautuneesta käytöksestä on enemmän hyötyä latinoille. Se voikin sopia paremmin heille kuin aasialaisille, joiden kulttuurissa arvostetaan enemmän hiljaisuutta, Hintsanen arvioi.

Hintsanen uskoo myös, että ikäryhmä voi vaikuttaa tuloksiin: nuoret opiskelijat kykenevät muokkaamaan käytöstään helpommin kuin ikäihmiset.

— Vanhemmilla persoonallisuus on pysyvämpi.

Hintsanen myöntää, että tutkimuksen mukainen käytöksen muuttaminen voi mennä teeskentelyn puolelle, mikä ei välttämättä ole toivottavaa.

— Mutta se saattaa muuttua aidoksi, jos siihen tottuu.

Introvertti ja ekstrovertti voivat olla yhtä onnellisia

Lipsanen arvioi, ettei ihmisen onnellisuus ole yhteydessä persoonallisuuspiirteisiin.

— Niin introvertit kuin ekstrovertitkin ovat todennäköisesti ihan yhtä tyytyväisiä elämäänsä ja onnellisia.

Hintsanen on hieman eri mieltä tästä asiasta.

— Tutkimukset ovat kertoneet siitä, että ekstrovertit ovat onnellisempia kuin introvertit. Suurin osa tutkimuksista on tosin tehty USA:ssa, jossa ulospäinsuuntautuneisuudesta palkitaan, Hintsanen muistuttaa.

Lipsasen mielestä ympäristö hieman perusteettomasti suosii sosiaalista käyttäytymistä ja siten myös ulospäinsuuntautuneita ihmisiä.

— Esimerkiksi työpaikkailmoituksissa painotetaan sosiaalisuutta ja ulospäinsuuntautuneisuutta, vaikka kaikkien tutkimusten mukaan niiden merkitys on varsin pieni.

Mervi Pasanen

Anne Lehtinen kaipaa paljon omaa aikaa. Ystäviään hän tapaa harvakseltaan.
Anne Lehtinen kaipaa paljon omaa aikaa. Ystäviään hän tapaa harvakseltaan.

Anne Lehtinen: Itsetuntemus on avain onnellisuuteen

Mittatilausompelija Anne Lehtinen, 40, oudoksuu yhdysvaltalaistutkimuksen esittämää ajatusta. Tutkimuksen mukaan introvertin kannattaisi pyrkiä käyttäytymään niin ekstrovertisti kuin kykenee, koska se tekee onnelliseksi.

— Miksi pitäisi teeskennellä muuta kuin on? Tuoko se oikeasti onnea? introvertiksi tunnustautuva lahtelainen ihmettelee.

Lehtinen yritti parikymppisenä muokata käytöstään ulospäinsuuntautuneeksi.

— Halusin sopia paremmin joukkoon. Tulin kuitenkin surulliseksi, koska huomasin, ettei ulospäinsuuntautunut käytös tullut minulta luonnostaan.

Lehtinen hyväksyi pikkuhiljaa sen, ettei hän ole ekstrovertti.

— Tajusin, että viihdyn sellaisena kuin olen: vetäydyn mieluummin taustalle tarkkailijaksi kuin olen suuna päänä.

— Itsetuntemus on avain onnellisuuteen, Lehtinen kiteyttää.

Hän työskenteli aiemmin terveydenhoitajana. Hoitotyössä Lehtinen oli paljon tekemisissä vanhusten kanssa.

— Siinä oli pakko mennä välillä epämukavuusalueelle. Toisen lähelle meneminen on ollut itselleni haaste.

Lehtinen luonnehtii itseään peruspositiiviseksi, mutta ”ihmisten kanssa työskentely vie hirveästi energiaa”.

— Introvertilta voi mennä kauan palautua työstä. Silloin tarvitsee omaa aikaa.

Lehtinen kouluttautuikin vähemmän sosiaalisuutta vaativalle alalle ja valmistui elokuussa mittatilausompelijaksi. Hän suoritti opinnot sen takia, ettei ompelutyössä tarvitse olla niin paljon tekemisissä ihmisten kanssa kuin hoitotyössä.

Mervi Pasanen

Anne Lehtinen luonnehtii itseään peruspositiiviseksi, mutta ”ihmisten kanssa työskentely vie hirveästi energiaa”.
Anne Lehtinen luonnehtii itseään peruspositiiviseksi, mutta ”ihmisten kanssa työskentely vie hirveästi energiaa”.

Ystävien kanssa ”aika harvakseltaan”

Lehtisen mielestä ihminen voi olla hyvin tyytyväinen elämäänsä, vaikka viettää aikaa omissa oloissaan.

— Ei siihen välttämättä tarvita muita ihmisiä. Minulle riittää se, että menen kauppaan, jossa sanon kiitos ja näkemiin. Jo se tekee iloiseksi.

Kahden teini-ikäisen lapsen äidillä on ystäviä, mutta hän viettää aikaa heidän kanssaan ”aika harvakseltaan”. Useimmat heistä asuvat muilla paikkakunnilla.

Lehtinen kertoo tulevansa onnelliseksi monesta asiasta.

— Tällaisia ovat muun muassa lukeminen, käsityöt, metsässä kulkeminen, musiikin kuuntelu ja ystävien näkeminen.

Lehtisen mielestä introvertit voivat olla onnellisia siinä missä ekstrovertitkin. Hänestä introvertit ymmärretään yleisesti väärin.

— Introverttius ei tarkoita sitä, että introvertit olisivat epäsosiaalisia tai ujoja vaan sitä, että he ovat mieluummin taustalla kuin estradilla.

— Introvertit voivat käyttäytyä hyvinkin ulospäinsuuntautuneesti tuttujen seurassa.