Asuntolainan korkovähennys kutistui taas vuoden alusta — Pian vain rikkailla on varaa omaan asuntoon, pelkää Veronmaksajain keskusliitto

Tänä vuonna asuntolainan korkovähennys kutistui 25 prosenttiin. Vielä kahdeksan vuotta sitten asuntolainan koron sai vähentää kokonaan verotuksessa.

Eveliina Salomaa

Asuntolainan korkovähennyksestä saatava hyöty on pienentynyt.
Asuntolainan korkovähennyksestä saatava hyöty on pienentynyt.

Asuntolainasta maksettua korkoa voi edelleen vähentää verotuksessa, vaikka määrä on kutistunut tasaisesti viime vuosina. Oman, vakituisen asunnon hankkimiseen tai sen peruskorjaukseen otetun asuntolainan korkovähennys on tänä vuonna 25 prosenttia, kun se vielä vuonna 2011 oli täydet sata prosenttia.

Tulevien vuosien tasosta ei ole tietoa. Asuntolainakoron 25 prosentin vähennysoikeus on kirjattu lakiin pysyvänä säännöksenä, eli se ei muutu ilman eduskunnan päätöstä.

Vaikka lainojen korot ovat olleet alhaalla jo pitkään ja sen myötä asuntolainan korkovähennys on jäänyt monilla velallisilla hyvin pieneksi, sen merkitys ei ole poistunut. Näin näkee Veronmaksajain keskusliitto, jonka vaalikauden 2019—2023 tavoitteisiin kuuluu korkovähennyksen nostaminen ja vakiinnuttaminen 50 prosenttiin.

Korkovähennys auttaa ensiasunnon ostajia sekä pieni- ja keskituloisia

Liiton näkemyksen taustalla on omistusasumisen tekeminen mahdolliseksi muillekin kuin varakkaille.

— Korkovähennys mahdollistaa osaltaan omistusasunnon ostamisen myös velkarahalla, kun valtio tulee tällä tavalla vähän vastaan, Veronmaksajain keskusliiton pääekonomisti Mikael Kirkko-Jaakkola toteaa.

— Se tasapainottaa asuntomarkkinoita, ettei käy niin, että vain kaikkein hyvätuloisimmat asuvat omistusasunnossa ja pienituloisemmat vuokralla. Jo nyt on nähtävissä, että ensiasunto ostetaan entistä vanhempana.

Se tasapainottaa asuntomarkkinoita, ettei käy niin, että vain kaikkein hyvätuloisimmat asuvat omistusasunnossa. — Mikael Kirkko-Jaakkola

Samoilla linjoilla on Suomen Asuntohypopankin toimitusjohtaja Ari Pauna.

— Itse toivoisin, että ainakin ensiasunnon ostajien asemaa tasoitettaisiin markkinoilla korkovähennysoikeuden avulla, jotta he eivät jäisi täysin asuntosijoittajien jalkoihin.

Veronmaksajain mukaan korkovähennyksen vakiinnuttamisella varauduttaisiin myös tilanteeseen, jossa korot ennen pitkää kääntyvät nousuun.

— On tärkeää, ettei korkovähennystä poisteta, sillä sitä voi olla vaikea luoda uudestaan. Kun omaa keskuspankkia ei ole, Suomi ei voi vaikuttaa tulevaan korkotasoon, mutta se voi omiin poliittisiin päätöksiin perustuvan korkovähennyksen avulla vaikuttaa asuntovelallisen asemaan, Kirkko-Jaakkola sanoo.

Hallituksen tavoitteena vähentää velkaantumista

Asuntolainan korkovähennyksestä on esitetty myös päinvastaisia näkökulmia.

Ympäristöministeriön työryhmä ehdotti vuonna 2015, että korkovähennys pitäisi lopettaa vuoteen 2018 eli kuluvan vaalikauden loppuun mennessä. Perusteena oli, että erilaisia asumismuotoja pitäisi kohdella tasapuolisesti.

Nordean pääekonomisti Aki Kangasharju sanoo, että korkovähennyksen pienentäminen on hallituksen tietoista politiikkaa, jolla on haluttu myös suitsia kotitalouksien velkaantumista.

— Alhaisen korkotason vuoksi sen merkitys on nykyisin kuitenkin mitätön.

Kangasharjun mielestä korkovähennys saattaisi nousta uudelleen relevantiksi tilanteessa, jossa kotitaloudet eivät uskaltaisi investoida uuteen asuntoon.

— Asunnon ostaminen on kiinni tulevaisuudennäkymistä, kuten työpaikan säilymisestä. Mieluummin suuntaisin julkisen sektorin tuet työmarkkinoille ja työllisyyttä edistäviin toimiin kuin omistusasumisen tukemiseen.

Jos omistusasumista tuetaan, varallisuus keskittyy vain yhteen varallisuusluokkaan ja riskit kasvavat. — Aki Kangasharju

Ekonomistina hän toivoisi asumisen olevan mahdollisimman neutraalia.

— Silloin omistusasuminen ja vuokra-asuminen tulisivat samalle viivalle ja vuokra-asuminen yleistyisi. Se edistäisi työvoiman liikkuvuutta ja olisi koko kansantaloudelle hyvä asia.

— Myös suomalaisten varallisuuden näkökulmasta asumismuotojen neutraalius olisi hyvä asia. Jos omistusasumista tuetaan, varallisuus keskittyy vain yhteen varallisuusluokkaan ja riskit kasvavat. Varallisuuden monipuolisempi kerryttäminen olisi turvallisempaa.

Suomalaisilla asuntolainaa keskimäärin 99 000 euroa

Suomalaisilla asuntovelallisilla oli vuonna 2017 asuntolainaa keskimäärin 98 740 euroa. Se on vajaan prosentin enemmän kuin edellisenä vuonna.

Asuntovelkaa oli yhteensä 878 800 asuntokunnalla.

Asuntokunnat maksoivat korkoja 1,6 miljardia euroa. Edellisvuodesta asuntokuntien korkomenot pienenivät 1,8 prosenttia.

Vuodesta 2002 vuoteen 2017 asuntokuntien korkomenot ovat pienentyneet reaalisesti 43 prosenttia, kun asuntokuntien velat ovat samana aikana kasvaneet yli kaksinkertaisiksi.

60 prosenttia velallisista asuntokunnista maksoi vuonna 2017 korkoja korkeintaan 1 000 euroa.

Uusien nostettujen asuntolainojen keskikorko oli joulukuussa 0,87 prosenttia ja laskennallinen marginaali 0,85 prosenttia.

Lähteet: Tilastokeskus, Suomen Pankki

Luetuimmat