Hoitajajärjestöt toivovat parannuksia työoloihin toisesta korona-aallosta selviämiseksi

Pandemian aiheuttama lisäkuormitus voi entisestään vaikeuttaa työntekijöiden löytämistä.

Jaana Kautto

Muun muassa lähihoitajia edustavan Superin puheenjohtaja Silja Paavolan mukaan työn organisointiin pitää ottaa työntekijät paremmin mukaan. Kuvituskuva.
Muun muassa lähihoitajia edustavan Superin puheenjohtaja Silja Paavolan mukaan työn organisointiin pitää ottaa työntekijät paremmin mukaan. Kuvituskuva.

Hoitajajärjestöjen Tehyn ja Superin kannat ovat selviä: Hoitajat olivat valmiita runsaisiin joustoihin, ylitöihin, lomien pätkimiseen ja suojavarusteiden vaikeuttamaan työntekoon, jotta koronakeväästä ja -alkukesästä selvittiin, mutta alan henkilöstö kuormittui huomattavasti näin tehdessään. Koronaviruksen toiseen aaltoon pitää kuitenkin varautua huolella ja työstä sekä joustoista palkita kunnolla, tai tekijöiltä loppuu jaksaminen ja alalta vetovoima.

– Toivottavasti tämä hoitajapula ei pahene entisestään, koska halukkuutta alanvaihtamiseen on ollut jo aiemmin. Se on kytketty alan arvostuksen puutteeseen, kertoo sosiaali- ja terveysalan ammattijärjestön Tehyn toimialajohtaja Kirsi Sillanpää. Tehy edustaa muun muassa sairaanhoitajia.

Sillanpään mukaan Tehyn viime vuoden lopulla jäsenilleen tekemä selvitys erikoissairaanhoidon tilasta kertoo, että 41 prosenttia hoitajista ei usko jaksavansa hoitoalalla työuransa loppuun saakka. Alle 30-vuotiaista jopa 64 prosenttia uskoo näin.

– Kuormitus on jo ollut siellä, ja tämä pandemia on lisännyt sitä. Tämä tilanne on samantyyppinen koko Suomessa, kuormitus ei keskity vain tietylle alueelle.

Työn määrä uuvuttaa

Muun muassa lähihoitajia edustavan Superin puheenjohtaja Silja Paavola kertoo, että toisen korona-aallon kohdalla joustonvara ja jaksaminen alkavat olla vähissä, jos asiat tehdään samoin kuin keväällä.

– Jos valmiuslaki olisi pidetty käytössä näin pitkään, meillä olisi ollut syyskuussa vain ja ainoastaan erittäin uupuneita hoitajia. Pitäisi miettiä sitä määrää töitä, mitä ihminen jaksaa tehdä. Me emme ole suinkaan sotatilassa, vaan pandemiatilassa, hän sanoo.

Paavola peräänkuuluttaa tarkkaa työvuorosuunnittelua, jossa vältetään työntekijöiden uuvuttaminen ja sairauslomalle ajaminen. Työn organisointiin pitää ottaa työntekijät paremmin mukaan samoin kuin sen määrittelyyn, mitä kenenkin työhön kuuluu. Lisäksi tarvetta on riihikuivalle rahalle.

– Harva osaisi edes hoitaa niin hyvin kuin ammattilaiset sen tekevät. Kyllä siitä ammattitaidosta pitäisi myös maksaa, koska tämä on ollut huomattavasti raskaampaa ja työläämpää kuin normioloissa, hän sanoo.

Paavola kaipaa myös työturvallisuuslain soveltamista ja runsaampaa tauotusta suojavarusteiden vuoksi raskaiksi muuttuneisiin tehtäviin.

Suojavälineillä on väliä

Tehyn Sillanpään mukaan työolojen parantamisessa pitkän aikavälin kynnyskysymys on se, miten saada työvuoroihin tarpeeksi asiansa osaavaa henkilökuntaa. Työvoimaa alalta ajaa Tehyn selvityksen mukaan pois etenkin se, että työ on vaativaa ja kuormittavaa, mutta palkka ei vastaa sitä. Kun ihmiset poistuvat alalta tai välttävät sitä, henkilöstön alimitoitus ja kiire kasvavat, jolloin kuormittavuuskin lisääntyy.

Tuo ongelma on vaikea ratkaistava, mutta koronakeväästä opittiin myös helpommin toteutettavia asioita, jotka helpottavat toiseen aaltoon vastaamista. Sillanpään mukaan suojavälineiden riittävyyden ja laadun varmistaminen on keskeistä. Tärkeää on myös se, että hoitajat saavat ajoissa ja riittävästi tarvitsemaansa tietoa potilaista, altistumisriskeistä, työturvallisuudesta ja hoidon organisoinnista.

Koronakorvauksen suhteen Sillanpään katse kääntyy syksyn budjettiriiheen.

– Onko Suomessa halua osoittaa arvostusta hoitajille, jotka työskentelevät koronapotilaiden kanssa?

Uusimmat uutiset