Pahin punkkiaika on nyt: Kesäpaikallaan lomaa viettänyt Jaana joutui viikoksi sairaalaan puutiaisen purtua – "Tuntui kuin päähän olisi isketty isoa rautanaulaa"

Jaana Vesterinen-Prähky sai rajut oireet ja aivokalvontulehduksen. Hänellä epäillään borrelioosia, ja myös TBE-aivokuumeen mahdollisuutta tutkitaan.

Laura Oja

Puutiaisen puremasta aiheutunut aivokalvontulehdus vei Jaana Vesterinen-Prähkyn viikoksi sairaalaan. Neljä päivää siitä kului niin sekavassa tilassa, ettei hän muista jaksosta juuri mitään.
Puutiaisen puremasta aiheutunut aivokalvontulehdus vei Jaana Vesterinen-Prähkyn viikoksi sairaalaan. Neljä päivää siitä kului niin sekavassa tilassa, ettei hän muista jaksosta juuri mitään.

Eipä arvannut helsinkiläinen Jaana Vesterinen-Prähky, 57, miten rajuun kurimukseen huoleton puuhailu omalla kesäpaikalla Kolovedellä Enonkoskella voisi johtaa.

Kaikki alkoi 26. kesäkuuta, jolloin Vesterinen-Prähky teki töitä tutulla pihamaalla. Riisuessaan kumisaappaita illalla hän pani merkille hyönteisen puremalta vaikuttaneen jäljen toisessa jalassa. Hän ei kiinnittänyt siihen suurta huomiota, sillä päivän aikana paarmat olivat pörränneet caprihousuihin pukeutuneen naisen kimpussa.

Seuraavana aamuna hän näytti jälkeä naapurille, joka epäili, ettei kyseessä ole paarman vaan puutiaisen purema.

– Kotiin palattuani nilkkaan ilmestyi ihottumaa, joka levisi ja jota tuli myös toiseen jalkaan. Viikon kuluttua nousi korkea kuume. Kaikkia niveliä särki. Pahinta oli pääkipu, joka tuntui kuin joku olisi puristanut kaksin käsin aivoja kasaan. Lopulta en voinut kävellä ilman tukea, Vesterinen-Prähky kuvailee oireitaan.

Jo ennen kuumeen nousua hän oli hakenut apua helsinkiläisen sairaalan päivystyksestä. Lääkäri diagnosoi ihottuman puutiaisen, eli kansankielellä punkin, levittämäksi ihoborrelioosiksi ja määräsi usean viikon antibioottikuurin.

Antibiooteista huolimatta kuume nousi ja oireet pahenivat. Sairaalan osastolle hän päätyi lopulta 10. heinäkuuta käytyään sitä ennen vielä kerran päivystyksessä – josta hänet käännytettiin aamuyöllä kotiin.

– Oli hurjaa, että päivystyksestä lähetettiin kotiin ja kehotettiin syömään Panadolia. Lopulta mieheni teki selväksi, että sairaalaan pitää päästä. Siellä sain lopulta voimakkaat, suoraan suoneen annetut lääkkeet.

– Sairaalassa olin viikon. Neljä päivää meni sekavassa tilassa, josta en muista juuri mitään. Tuntui kuin päähän olisi isketty isoa rautanaulaa.

Nyt, puolitoista kuukautta pureman jälkeen, Vesterinen-Prähky on edelleen toipilaana. Hän on saanut kysymyksiinsä vastauksia aiheeseen perehtyneeltä työterveyslääkäriltä. Tämän arvion mukaan Vesterinen-Prähky on sairastanut vakavan aivokalvontulehduksen. Kokeissa varmistetaan, onko hänellä neuroborrelioosia.

Koska oireet olivat niin vakavat, testataan häneltä myös TBE-puutiaisaivokuumeen, jänisruton ja hyttysten kantaman pogostantaudin mahdollisuus.

Olipa lopullinen diagnoosi mikä tahansa, Vesterinen-Prähky sanoo, ettei koskaan haluaisi perheelleen tai muillekaan vastaavaa kokemusta. Hän korostaa varovaisuutta puutiaisten suhteen. Sitä tarvitaan etenkin näin loppukesästä elo–syyskuussa, jolloin puutiaisten aktiivisuus on Suomen luonnossa vilkkaimmillaan.

– Itse en ikinä olisi voinut ajatella, että pelkkä piipahdus tutulla kesäpaikalla johtaa tällaiseen.

Hän toivoo myös lääkärikunnalta entistä parempaa perehtymistä puutiaisten levittämiin tauteihin. Niistä yleisempiä ovat borrelioosin eri muodot, joita esiintyy Suomessa Etelä-Lappia myöten.

En ikinä voinut ajatella, että pelkkä piipahdus kesäpaikalla johtaa tällaiseen. — Jaana Vesterinen-Prähky

Terveyden- ja hyvinvoinnin laitoksen THL:n ylläpitämän tautirekisterin mukaan borrelioositapauksia oli viime vuonna reilut 2 200. Rekisteriin ei pitäisi ohjeen mukaan kirjata lievempää ihoborrelioosia, vaan ainoastaan pidemmälle kehittyneet neuro- ja nivelborrelioositapaukset.

Harvinaisempaa TBE-aivokuumetta on vähemmän eli noin 70–80 tapausta vuodessa, mutta sitäkin on todettu yksittäisinä tartuntoina eri puolilla maata.

Vesterinen-Prähky sanoo työterveyslääkärin todenneen, ettei päivystävän lääkärin antama hoito ollut aivan riittävää.

Suun kautta otettavan antibiootin määrääminen on borrelioosiepäilyissä yleisten hoito-ohjeiden mukaista, mutta ongelmia oli potilaan kohtaamisessa.

– Minua kehotettiin esimerkiksi kääntämään päätäni alas, jotta selviäisi, onko tulehdus mahdollisesti selkäydinnesteessä. Kun kykenin tähän, lääkäri kai ajatteli, ettei tilani ole vakava. Mutta en saanut sanotuksi, miten pahalta minusta tuntui.

– Olisin myös toivonut, että lääkäri olisi varoittanut siitä, miten rajuiksi oireet voivat muuttua. Kun hain hoitoa uudelleen, en kyennyt enää selittämään asiaa, sillä vointini oli niin huono.

Laura Oja

Jaana Vesterinen-Prähkyllä on takanaan kova kesä, ja hän varoittaa muita samasta kohtalosta. Vilkkain punkkiaika on Suomen luonnossa elo–syyskuussa.
Jaana Vesterinen-Prähkyllä on takanaan kova kesä, ja hän varoittaa muita samasta kohtalosta. Vilkkain punkkiaika on Suomen luonnossa elo–syyskuussa.

Puutiaisten levittämien tautien diagnosointi on Suomessa parantunut merkittävästi viime vuosina. Silti on tapauksia, joissa diagnosointi on haasteellista ja lääkäri voi joutua sulkemaan ensin useita muita tauteja pois.

Sisätautien ja infektiosairauksien erikoislääkäri Mari Kanerva Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiristä (Hus) sanoo, että joskus potilas ei ole huomannut puutiaispistosta.

– Ihoborrelioosin merkki on laajeneva, usein rengasmainen ihottuma. Sen diagnosointi hoituu etenkin, jos potilas osaa kertoa epäilystään. Mutta jos pistos on esimerkiksi hiusten alla, voi se jäädä huomaamatta.

Borrelioosi voi parantua itsestäänkin, mutta jos diagnoosi tehdään, aloitetaan aina antibioottihoito. Riskinä on, että hoitamaton ihoborrelioosi etenee neuro- tai nivelborrelioosiksi. Neuroborrelioosin merkkeinä ovat muun muassa uudentyyppiset hermosäryt, päänsärky ja kasvohermohalvaus.

Ihminen voi saada borreliatartunnan useampaan kertaan, sillä toisin kuin TBE-aivokuume, sairastettu borrelioosi ei tuota immuniteettia.

TBE on on puutiaisten levittämistä taudeista vaarallisempi, ja maksullinen TBE-rokote on ollut viime vuosina yhä suositumpi. Borrelioosi paranee lääkkein, mutta TBE ei.

Terveyden- ja hyvinvoinnin laitos THL pitää yllä kuntakohtaista rekisteriä TBE-tapauksista. THL myös määrittää riskialueet, joilla asuvat voivat saada rokotteen maksutta.

Omakustanteisen rokotteen ottamista harkitsevien kannattaa tarkistaa THL:n sivuilta, millä alueilla TBE:tä esiintyy.

Laura Oja

Jaana Vesterinen-Prähky sanoo yllättyneensä, että kaikki tapahtui tutussa pihapiirissä, jossa ei ole juurikaan korkeaa kasvillisuutta, vaan etupäässä hiekkaa ja jonkin verran heinää. Tämä kuva ei ole kesäpaikalta.
Jaana Vesterinen-Prähky sanoo yllättyneensä, että kaikki tapahtui tutussa pihapiirissä, jossa ei ole juurikaan korkeaa kasvillisuutta, vaan etupäässä hiekkaa ja jonkin verran heinää. Tämä kuva ei ole kesäpaikalta.

TBE ja borrelioosi

Punkkisyyni voi ehkäistä borrelioosin

Suomessa on 1 500 punkkilajia, joista tauteja levittävät puutiainen ja taigapunkki. Bakteeriperäinen borrelioosi on yleisin ja virusperäinen aivokuume TBE harvinaisempi tauti.

Borrelioosia on laajalti maassa, eniten Ahvenanmaalla, Varsinais-Suomessa, Uudellamaalla ja Kymenlaakson rannikolla. 2015–2019 tartuntoja on ollut 1 900–2 300 vuodessa ja tänä vuonna reilut 800.

Jos puutiainen puree, borrelioosin todennäköisyys on 2–6 prosenttia. Riski pienenee, jos eläimen irrottaa nopeasti. Peittävät vaatteet ja punkkisyyni ehkäisevät tautia, johon ei ole vielä rokotetta.

TBE tarttuu jo muutamassa minuutissa. 10–30 prosenttia tartunnan saaneista saa oireita, osa pitkäkestoisia ja vakavia hermosto-oireita. Tautiin ei ole hoitoa, mutta rokote on.

TBE-tapauksia on ollut 2015–2019 vuosittain 70–80 ja tänä vuonna 34. Niitä on kirjattu muun muassa Pohjois- ja Etelä-Savossa, Pohjois-Karjalassa ja Uudellamaalla.

Uusimmat uutiset