Ihosairaudet aiheuttavat monille ahdistusta — ”Muut ihmiset saattavat kuvitella, että ihottuma tarttuu tai akne johtuu huonosta hygieniatasosta”

Iho-ongelmat voivat rajoittaa normaalia elämää ja aiheuttaa jopa itsetuhoisuutta. Psykodermatologian tieteenala tutkii psyykkisten oireiden ja ihosairauksien välistä yhteyttä.

Kuvitus Juha RIka

Ihosairaudet aiheuttavat monille ahdistusta — ”Muut ihmiset saattavat kuvitella, että ihottuma tarttuu tai akne johtuu huonosta hygieniatasosta”

Moniin psyykkisiin häiriöihin voi liittyä iho-oireita, mutta useimmiten psyykepotilaat hakeutuvat ihotautilääkärin tai yleislääkärin vastaanotolle psykiatrin sijasta. Psykodermatologia pyrkii yhdistämään sekä psykiatrista että neurofysiologista tietoa ihotautipotilaiden diagnostiikassa ja hoidossa.

— Kirjallisuuden mukaan jopa kolmasosalla ihotautipotilaista on merkittävä psykologinen osatekijä sairastamisessaan. Vaikka psyykkinen häiriö olisi ilmeinen, tulee henkilön kanssa toimia hienotunteisesti ja yhteistyössä, sillä hän saattaa täysin kiistää psyykkisen ongelman, Terveys ja hyvinvointi -koulutusohjelman koulutusvastaava Maika Kummel Turun ammattikorkeakoulusta kertoo.

Iho-oireet voivat aiheuttaa ihmiselle suurta sosiaalista ahdistusta ja ongelmia oman kehonkuvan kanssa. Monesti iho-oireet ovat näkyvillä, mikä saattaa rajoittaa henkilön normaalia elämää ja aiheuttaa eristäytymistä, mikä voi pahentaa mielenterveyden ongelmia.

— Toimintakykyä tai ulkonäköä haittaava ihosairaus voi aiheuttaa ahdistusta, masennusta, sosiaalisia ongelmia, päihteiden käyttöä ja jopa itsetuhoisuutta. Koettu esteettinen ja sosiaalinen invaliditeetti saattaa olla vaikeampi kestää kuin itse ihosairaus ja sen hoito. Edelleen ihmiset saattavat kuvitella, että esimerkiksi ihottuma on tarttuvaa tai liikahikoilu tai akne johtuvat ihmisen omasta huonosta hygieniatasosta, Kummel kertoo.

Hoitoihin sitoutuminen voi olla vaikeaa

Joissain psykoottisissa tiloissa ihmisen ruumiinkuva saattaa häiriintyä. Sairauden seurauksena henkilö saattaa alkaa vahingoittaa ihoaan. Oireita voivat olla pakonomainen ihokarvojen ajelu tai nyppiminen, liiallinen peseytyminen tai viiltely.

— Kirjallisuuden mukaan itsensä vahingoittamista voi esiintyä syömishäiriöiden, masennuksen, persoonallisuushäiriöiden, käytöshäiriön ja myös psykoosien yhteydessä. Henkilö saattaa myös aiheuttaa itselleen ihomuutoksia. Joskus henkilö myöntää tekevänsä ihomuutokset itse, mutta joskus hän ei tiedosta asiaa, Terveyden ja hyvinvoinnin yksikön lehtori Susanna Mört Turun ammattikorkeakoulusta kertoo.

24839584.jpg

Monet iho-oireet vaativat pitkiä hoitoja. Hoitoihin sitoutuminen voi kuitenkin olla vaikeaa, jos oireet eivät häviä riittävän nopeasti tai jos vaivasta ei voi kokonaan parantua.

— Hyvänä lähtökohtana voidaan pitää luottamuksellista ja jatkuvaa hoitosuhdetta, jossa huomioidaan jokaisen potilaan yksilöllinen elämäntilanne. Hoitoon pääsemisen kynnys tulee olla matala. Tärkeää on myös yhdessä laaditut tavoitteet hoidolle. Joskus hyvänä apuna toimii myös vertaistuki ja erilaiset tukiryhmät, Maika Kummel toteaa.

Psyyken ja ihosairauksien välistä yhteyttä ei huomioida tarpeeksi

Vain joitakin ihosairauksia ja -oireita voidaan ennaltaehkäistä. Ei-tarttuvista ihosairauksista esimerkiksi akne ja atooppinen ihottuma ovat joskus ehkäistävissä. Keinoja ennaltaehkäisyyn ovat muun muassa hyvä hygienia, kosteusvoiteen käyttö, riittävä yöuni, terveellinen ruokavalio, liikunta, ihon suojaaminen auringolta ja ylimääräisen stressin välttäminen.

Esimerkiksi liikahikoilu, punastuminen, aikuisten atooppinen ihottuma, punajäkälä, infektioekseema, psoriasis, pälvikalju ja krooninen nokkosihottuma sekä eräät kutinan muodot ovat taas iho-ongelmia, jotka eivät sinänsä ole suoraan yhteydessä mieleen, mutta jotka kuitenkin reagoivat emotionaalisiin tiloihin kuten stressiin.

Suomalaisessa hoitotyön koulutuksessa ei Kummelin ja Mörtin mukaan oteta riittävästi huomioon psyyken ja ihosairauksien välistä yhteyttä.

— Turun ammattikorkeakoulussa ihon terveydenhoitotyö on lisätty hoitotyön opetussuunnitelmaan vaihtoehtoisiksi suuntaaviksi opinnoiksi. On tärkeää huomioida, että jos todellinen ihosairaus tai ulkonäöllinen ongelma saadaan hoidettua tai korjattua, voi sillä olla merkittävä positiivinen merkitys henkilön elämänlaatuun, Mört toteaa.

UV- ja infrapunasäteilystä etsitään apua masennukseen

THL:n tutkimusprofessori, psykiatri Timo Partonen pyrkii selvittämään, voidaanko ihon kautta vaikuttaa mielialaan, stressin tuntemuksiin tai mielialan eri ulottuvuuksiin.

— Käytämme UV-säteilyä, joka on rutiinihoitoa tietyissä ihosairauksissa. Selvitämme, voiko UV-säteilyn tai infrapunan avulla vaikuttaa mielialaan, Partonen kertoo.

Aiemman käsityksen mukaan auringonvalon mukana tuleva UV-säteily vilkastuttaa serotoniinin vaikutuksia. Vaikutus kulkisi siis ihon hermosäikeiden kautta aivoihin.

— Tästä vaikutuksesta on tutkimusnäyttöä hiiriltä. Asiaa on myös selvitetty ihmisillä. On havaittu, että UV-säteilyllä on saatu aikaan mielialan kohentumista pitkäaikaisesti masentuneilla potilailla, Partonen kertoo.

Partosen tutkimuksen uusi ajatus on se, että UV- ja infrapunasäteily saisi aikaan muutoksia jo ihosolukoissa.

— Tutkimuksessamme otamme ihobiopsian ja tutkimme UV- ja infrapunasäteilyn vaikutusta. Olemme kiinnostuneita siitä, miten UV-säteily vaikuttaa potilaan mielialaan.

24839586.jpg

Ruskea rasva vaikuttaa mielialaan

Partosen tutkimus keskittyy ruskeaan rasvaan. Vastasyntyneillä nisäkkäillä ruskeaa rasvaa on runsaasti. Jos ruskeaa rasva toimi aktiivisesti, se tuottaa lämpöä.

— Ruskean rasvan toiminnalla näyttää olevan yhteys mielialaan. Ruskea rasva on hyvin aktiivinen masentuneilla ihmisillä. Kysymys kuuluukin, jos UV-säteilyllä tai infrapunalla voidaan vähentää ruskean rasvan aktiivisuutta, kohentaako tämä mielialaa, Partonen toteaa.

Kun puhutaan rasvakudoksesta, puhutaan yleensä valkoisesta rasvasta, joka näkyy ihon alla rasvakerroksena. Suurin osa elimistön rasvasta on valkoista rasvaa. Ruskea rasva on toisen tyyppistä rasvasolukkoa, jota esiintyy munuaisten ympärillä sekä aortan tai kaulaan menevien isojen valtimoiden ympärillä.

— Ruskeassa rasvasoluissa on paljon mitokondrioita, jotka ovat solun energiatehtaita ja tuottavat lämpöä. Ne antavat rasvasoluille ruskean värin, jonka voi nähdä mikroskoopissa, Partonen kertoo.

UV-säteily voi aiheuttaa ihosyöpää, joten tutkijat ovat erittäin varovaisia annostuksen kanssa. Ihoa ei saa polttaa, sillä palanut iho on merkki ihovauriosta.

— Testaamme sitä, saadaanko positiivinen vaikutus hyvin pienellä UV-säteilyannoksella. Infrapunan käyttö on tässä mielessä helpompaa, sillä se on vain lämpösäteilyä, joka ei polta ihoa, Partonen kertoo.

Myös unenpuute näkyy ihossa

Mielenterveyden häiriöihin ja ongelmiin liittyy usein univaikeuksia, jotka vaikuttavat myös ihoon. Vaikutus syntyy kolmen kolmen hormonin kautta: kortisoli, kasvuhormoni ja melatoniini.

Melatoniini on unihormoni, joka valmistaa meidät unille ja laukaisee muiden hormonien erityksen.

Jos keho ei tuota riittävästi melatoniinia, kasvuhormonin tuotanto supistuu, mutta kortisolin tuotanto lisääntyy. Hormonitasapainon puutteet näkyvät iholla, sillä kasvuhormonin tehtävänä on kosteuttaa ihoa ja mahdollistaa uusien solujen syntyminen yöunien aikaan.

Kohonnut kortisolitaso puolestaan hajottaa kollageenia, mikä vähentää ihon kimmoisuutta. Jos ihminen ei nuku riittävästi, hänen ihonsa ikääntyy ja kuivuu.

Aurinko voi tehdä riippuvaiseksi

Tampereen yliopistossa keväällä julkaistun tutkimuksen mukaan jopa kolmannes eteläsuomalaisista auringonottajista on rusketuksen väärinkäyttäjiä tai rusketusriippuvaisia.

Kyselytutkimukseen osallistuneista auringonottajiasta 42 prosenttia kertoi kärsivänsä kaamosmasennuksen oireista.

Kaamosmasennuksen ja rusketussriippuvuuden välillä ei kuitenkaan havaittu tilastollista yhteyttä.

Rusketusriippuvainen ihminen saattaa pyrkiä auringonotolla vähentämään stressiä tai huonotuulisuutta.

Vaikeimmissa tapauksissa tarve ruskettua muuttuu pakonomaiseksi toiminnaksi, jota henkilö jatkaa riskeistä välittämättä.

Lähde: tuni.fi