Ekologisen kokedaman taitaa kokematonkin — Lue vinkit joulun kukka-asetelmien tekoon ja niiden hoitoon

Suomalaisten suosimat joulukukat tulevat kukkasipuleina tai pistokkaina ulkomailta ja kasvavat kotimaisissa kasvihuoneissa. Koristekasvien hiilijalanjälkiä on vaikea määritellä.

Vesa Vuorela

Sanna Tähkäpää (vas.) ja Terhi Pylvänäinen harjoittelivat kokedaman tekemistä jouluruusuilla mikkeliläisen kukkakaupan Neiti Neilikan työpajassa.
Sanna Tähkäpää (vas.) ja Terhi Pylvänäinen harjoittelivat kokedaman tekemistä jouluruusuilla mikkeliläisen kukkakaupan Neiti Neilikan työpajassa.

Joulukukkien alkuperä ja ekologisuus kiinnostavat suomalaisia entistä enemmän. Suosituimmat joulukukat, kuten hyasintit, ritarinkukat ja joulutähdet, ovat sellaisinaan melko ekologisia, mutta astia ja koristeet sisältävät usein muovia.

Kauppapuutarhaliiton toiminnanjohtajan Jyrki Jalkasen mukaan koristekasvien hiilijalanjälkiä ei ole juuri selvitetty. Leikko- ja ruukkukasveja tuodaan Suomeen eri puolilta maailmaa, ja maiden erilaiset standardit vaikeuttavat laskelmia.

— Vihanneksista hiilijalanjäljet on helpompi määritellä, koska ne lasketaan tuotettua kiloa kohti, Jalkanen sanoo.

Pohjoismaat ovat väkilukuun suhteutettuna maailman ykkösiä sipulikukkien käyttäjinä. — Jyrki Jalkanen

Joulukukkien ekologisuutta voi kuitenkin arvioida karkeammin, tarkastelemalla esimerkiksi niiden kasvatuksen vaatimaa energiaa. Energia muodostaa merkittävän osan viljelykasvien hiilijäljistä.

Sipulikukat, kuten hyasintit ja ritarinkukat, ovat energiapihejä kasveja. Ensin kukkasipulit kehittyvät noin kolme vuotta pellossa ja varastoivat itseensä auringon valoa. Kun ne siirretään kasvihuoneeseen, varsi ja lehdet pullahtavat esiin noin kolmessa viikossa saatuaan sopivasti valoa ja vettä. Ravinteita ne eivät enää tässä vaiheessa tarvitse.

— Pohjoismaat ovat väkilukuun suhteutettuna maailman ykkösiä sipulikukkien käyttäjinä. Tämä johtuu pitkälti siitä, että niitä voidaan viljellä Pohjolassa läpi talven ilman suuria energiapanostuksia, Jalkanen sanoo.

Suomalaisten kasvihuoneiden tärkein energianlähde on aurinko, mutta kesän energiaa ei osata vielä varastoida talven varalle. Öisin ja talvisin lisäenergianlähteenä käytetään sähköä (noin 35 prosenttia), kotimaista puu- ja peltoenergiaa (noin 25 prosenttia) ja turvetta (noin 15 prosenttia). Öljyn osuus on pudonnut noin kymmeneen prosenttiin.

— Viljely on muuttunut ympäristöystävällisemmäksi, sillä kukkia ostavat yritykset ovat sitä halunneet. Lisäksi öljy on kallista, Jalkanen sanoo.

Sanni Haikarainen

Valkoista atsaleaa ostetaan varsinkin itsenäisyyspäiväksi, josta joulukukkien myyntisesonki alkaa.
Valkoista atsaleaa ostetaan varsinkin itsenäisyyspäiväksi, josta joulukukkien myyntisesonki alkaa.

Joulutähtien pistokkaat saapuvat jo ennen juhannusta

Myös kuljetuksen päästöt vaikuttavat hiilijalanjälkeen. Sataprosenttisesti kotimaisia joulukukkia markkinoilla ei ole. Kukkasipulit tulevat pääasiassa Hollannista, ja joulutähtien emokasvit Meksikosta, Portugalista, Keniasta ja Etiopiasta.

Joulutähdet saapuvat Suomeen jo pari viikkoa ennen juhannusta noin tupakan mittaisina pistokkaina, joissa on kaksi pientä lehteä.

— Matkalaukun kokoiseen tilaan mahtuu satoja pistokkaita. Ne tulevat lentämällä, mutta kasvatetaan myytävään kokoonsa suomalaisissa kasvihuoneissa kesän, loppukesän ja syksyn auringonvalossa. Sen jälkeen ne odottelevat itsenäisyyspäivänä alkavaa myyntisesonkia kahdentoista asteen lämpötilassa, Jalkanen kertoo.

Joulutähdet vaativat kasvihuonevaiheessa veden ja valon lisäksi myös hiukan ravinteita.

Sanni Haikarainen

Tulilatvaa saa monessa värissä. Punainen on yhä suosituin väri joulukukissa.
Tulilatvaa saa monessa värissä. Punainen on yhä suosituin väri joulukukissa.

Sanni Haikarainen

Ananas on erilainen joulukukka ja sopii myös niille, jotka ovat allergisia joulutähdelle.
Ananas on erilainen joulukukka ja sopii myös niille, jotka ovat allergisia joulutähdelle.

Suomeen tuodaan vuosittain joulumyyntiin noin 2,6 miljoonaa kukkasipulia ja noin 1,8 miljoonaa joulutähden pistokasta. Sipulikukkia on käytetty joulukoristeina jo 1800-luvulla, ja joulutähden perinteet ulottuvat sadan vuoden taakse. Sitä käytettiin ensin leikkokukkana. Joulukukkina on nähty myös syreeniä, hortensiaa ja kieloa.

Luonto on sanellut, millaisia kasveja Pohjolassa on voitu ja osattu talvisaikaan viljellä. Suomessa ovat menestyneet sipulikukat ja joulutähdet. Jouluperinteet muuttuvat hitaasti, joten klassikot ovat pitäneet asemansa markkinoilla, vaikka valikoima kukkakaupoissa on runsas.

Perinteisten joulukukkien myyntivaltti on ollut myös se, että ne kasvatetaan kotimaassa.

Leikkokukat tulevat tähän aikaan vuodesta pääasiassa Afrikasta ja Väli-Amerikan maista.

— Vain tulppaani on suomalainen tähän vuodenaikaan. Onnekas voi löytää värililjoja, ja pari kolme puutarhaa viljelee Suomessa ruusuja ympäri vuoden.

Suomessa kasvaneita joulutähtiä on saanut jo parin vuoden ajan myös Reilun kaupan tuotteina. Niiden pistokkaat ovat lähtöisin etiopialaiselta Reilun kaupan kukkatilalta.

Vesa Vuorela

Kokedaman voi ripustaa myös roikkumaan.
Kokedaman voi ripustaa myös roikkumaan.

Vinkkejä asetelmiin ja niiden hoitoon

Tee se itse | 1700-luvun Japanista peräisin olevan kokedama-asetelman oppii tekemään kokematonkin viherpeukalo. Kokedamassa kasvin, kuten hyasintin, ritarinkukan tai vaikkapa huonekuusen juurakon päälle painellaan märkää mullan ja savirakeiden sekoitusta puristellen sitä pallon muotoon. Multakerroksen päälle kietaistaan sammalmattoa ja jatketaan paakun puristelua pallon muotoiseksi.

Tämän jälkeen sammalen ympärille aletaan keriä esimerkiksi mustaa ompelulankaa tai metallilankaa. Tavoitteena on saada paakusta mahdollisimman täydellinen pallo. Sammalkerros toimii kasvin ruukkuna. Huomaa, että sammalen keräämiseen luonnosta tarvitaan aina maanomistajan lupa.

Jos kokedamaa pidetään pöydällä, pallon pohjaa voi painella pöytää vasten. Kun pohja on tasainen, asetelma pysyy pystyssä vaikkapa lautasen päällä. Lanka päätellään pistämällä se neulalla pallon sisään.

Kokedama on kaunis sellaisenaan, mutta sitä voi koristella oman maun mukaan. Kokedaman voi myös ripustaa roikkumaan.

Hyasintti ja ritarinkukka pärjäävät kokedamassa ilman kastelua pitkiäkin aikoja. Jos kasvi vaatii enemmän vettä, kastelu tapahtuu dippaamalla sammalpallo vesiastiaan ja puristelemalla enimmät vedet pois.

Huomaa, että sammalen keräämiseen luonnosta tarvitaan aina maanomistajan lupa.

Vesa Vuorela

Kokedamassa sammalpallo toimii kasvin ruukkuna. Jouluruusu on perenna, jonka voi istuttaa keväällä kukkapenkkiin.
Kokedamassa sammalpallo toimii kasvin ruukkuna. Jouluruusu on perenna, jonka voi istuttaa keväällä kukkapenkkiin.

Ole trendikäs | Elegantti jouluruusu on uusimpia tulokkaitamme joulukukkien valikoimaan. Se viihtyy viileässä ja pitää säännöllisestä kastelusta. Jouluruusun voi Etelä-Suomessa istuttaa keväällä kukkapenkkiin, jossa se saattaa menestyä perennana.

Tänä jouluna on trendikästä käyttää koristeluun kuivakukkia ja muita kuivattuja luonnonmateriaaleja. Asetelmien väreissä hehkuvat pronssin, kuparin, nuden ja persikan sävyt.

Kierrätä | Joulupallot ja muut joulukukkien koristeet lentävät joulun jälkeen herkästi kukkien mukana roskiin. Irrottele koristeet ja säästä ne ensi vuoteen. Monissa kukkakaupoissa käytetään mieluusti asiakkaan omia koristeita asetelmiin. Samalla voit säästää muutaman euron.

Pitkäksi venähtäneen ritarinkukan ja hyasintin voi hyödyntää vielä leikkokukkina. Ritarinkukka on todella kestävä maljakossa, ja hyasintin varteen saa tarvittaessa lisää pituutta leikkaamalla sipulin sisältä esille varren jatkona olevan osuuden.

Sanni Haikarainen

Mehiruusu (keskellä) on kasvattanut suosiotaan joulukukkana. Joulutähteä voi käyttää myös leikkokukkana. Leikkaa oksat terävällä veitsellä ja kasta niiden tyvet hetkeksi kiehuvaan veteen. Kuuma vesi tyrehdyttää valkoisen maitiaisvuodon.
Mehiruusu (keskellä) on kasvattanut suosiotaan joulukukkana. Joulutähteä voi käyttää myös leikkokukkana. Leikkaa oksat terävällä veitsellä ja kasta niiden tyvet hetkeksi kiehuvaan veteen. Kuuma vesi tyrehdyttää valkoisen maitiaisvuodon.

Valaise valkoisella | Jos jokin kodin nurkka tuntuu hämärältä tai synkältä, sijoita sinne valkoisia joulukukkia. Niiden vaaleus loistaa talvisen illankin läpi. Varsinkin sipulikukat viihtyvät hyvin myös hämärässä.

Ulkosalle | Joulukukkia ajatellaan usein vain sisäkoristeina, mutta niitä voi käyttää myös ulkona. Esimerkiksi hyasintti jäätyy pakkassäällä kauniiksi. Sen väri muuttuu vain hieman, ja huurteinen hyasintti sopii yhteen havujen, kanervien ja ulkovalojen kanssa. Pidä hyasintti omassa viljelyruukussaan, jolloin se on helppo napsaista pois suojasään saapuessa.

Muista myös nämä | Perinteisten vaihtoehtojen lisäksi joulukuun sesonkikukkia ovat tulppaani, atsalea, krysanteemi (sopii myös ulos) ja tulilatva.

Pallomainen kukinto ja näyttävät värit tekevät hortensiasta mainion joulukukan. Ruukku- ja leikkokukkana saatavilla oleva hortensia kukkii sinisenä, lilana, vaaleanpunaisena, punaisena, valkoisena tai kaksivärisenä. Kasvi menestyy sisällä, mutta viihtyy paremmin viileämmässä.

Kansalliskukkamme kielo oli varsin suosittu joulukukka 1800-luvun loppupuolella. Jalokielo viihtyy tasaisen kosteassa ja viileässä. Kukan varret voi myös leikata maljakkoon leikkokukiksi. Kielo on syytä pitää poissa lasten ja lemmikkien ulottuvilta, sillä se on myrkyllinen.

Sanni Haikarainen

Tontut kurkkivat joulukaktusten suojista.
Tontut kurkkivat joulukaktusten suojista.

Hoito-ohjeita | Sekaistutukset hoidetaan aina vaativimman kasvilajin mukaan: jos mukana on joulutähti, istutus pidetään huoneenlämmössä ja sitä kastellaan säännöllisesti. Istutuksissa käytettävät havukasvit viihtyvät sipulikukkien seurassa myös viileässä.

Kaikki joulukukat viihtyvät valoisassa, mutta erityisesti joulutähti janoaa valoa. Laita se ikkunalaudalle tai ikkunapöydälle, kunhan paikka ei ole liian vetoinen. Jos sinulla on kasvivalo, voit kohdistaa sen joulutähteen.

Sipulikukat, kuten hyasintti ja ritarinkukka, kukkivat hyvin myös hieman pimeämmässä.

Lähteet: Kukkakauppa Neiti Neilikka, kauppapuutarhaliitto.fi

Mitä luonnosta saa kerätä?

Metsästä saa kerätä ilman maanomistajan lupaa käpyjä, havuja ja puiden oksia vain, jos ne ovat pudonneet maahan.

Sammalta ja jäkälää ei saa kerätä ilman maanomistajan lupaa lainkaan.

Mustikan- ja puolukanvarpuja saa kerätä pieniä määriä ilman maanomistajan lupaa.

Kävyt saa aukeamaan uunissa

Avautuneet kävyt ovat kauniita koristeita, mutta juuri kerätyt kävyt ovat usein märkiä, jolloin niiden suomut ovat kiinni. Suomujen aukeamista voi nopeuttaa kuivattamalla kävyt uunissa.

Lämmitä uuni noin 50 asteeseen. Laita uunipellin päälle leivinpaperi ja asettele kävyt leivinpaperin päälle ilmavasti. Nypi pois muut roskat. Laita uuniin ja jätä ”kypsymään” pariksi kolmeksi tunniksi.

Muista tarkkailla uunia, etteivät kävyt pala. Kun kävyt ovat auenneet, ota ne pois uunista ja anna jäähtyä.

Lähteet: Ympäristöministeriö, kotiliesi.fi