Janne Ravi löi rikki Pirttilän ikkunat — Haminan Teatterissa hän esittää nyt etunimetöntä Toikkaa

Oranssin ja mustan pääosan esittäjällä on pesäpallotaustaa ja siihen liittyviä, paremmiksi suolautuneita tarinoita.

Päivi Taussi

Janne Ravi mallailee syöttöjä pesapallokentällä. Teatteri on kuitenkin Haminan Hämeenlinnan bastionissa.

Pesäpallokentällä käy kuhina. Pesiskoulun päättäjäisissä riittää ensin syöttäjiä, lyöjiä ja juoksijoita ja sitten todistusten noutajia.

Janne Ravi istuu katsomossa ja välillä vilkaisee kentälle. Hän on pukeutunut mitä sopivimmin lajia ja paikkaa ajatellen. Asu kyllä liittyy hänen rooliinsa lähestyvässä kantaesitysnäytelmässä. Ravi on lukkari, etunimetön Toikka, ja näytelmä on Oranssia ja mustaa, Haminan Teatterin ja Haminan Palloilijoiden yhteistyön tiivistymä.

Nipa sanoi minulle, että mitä siä täällä meltuat, tule teatteriin meltuamaan.

Ei lyönti mennyt kolmesta lasista läpi

Toikan esittäjällä on oikeaa pesäpallotaustaa ja siihen liittyviä legendoja. Ravi pelasi Summan Ponnistuksessa kymmenisen vuotta, jostain yhdeksänvuotiaasta ajokortin haltijan ikään saakka.

— Minulla on kotona jossain, jos ei ole hukkunut, vuoden pelaajan palkinto. Mutta en kyllä saanut sitä pelillisistä suorituksista, vaan kannustamisesta. Minulla on aina ollut paremmat lahjat puhumisessa.

Ravi tarttuu kynään ja piirtää kuvan havainnollistaakseen sitä mitä kertoo. Tuossa on Pirttilä, tuossa on syöttölauta, tuossa seisoo hän itse.

— Olen siitä kuuluisa Summan Ponnistuksen pelaaja, että olen lyönyt Pirttilän ikkunan rikki. Mutta tarina on suolautunut matkan varrella. Ei lyönti mennyt kolmesta lasista läpi eikä kaatanut naistoimikunnan kahvipannuja.

Maustuneina tarinat kuitenkin elävät pitempään kuin tiukoissa faktoissa pysytellen. Olisiko se mukana näytelmässäkin?

Nipa houkutteli teatteriin meltuamaan

Muutama vuosi sen jälkeen, kun pesäpallo oli jäänyt, Janne Ravi löysi itsensä teatterista. Jos Pirttilän kentälle hänet oli vienyt ennen muuta kavereiden imu, niin teatteriharrastuskin syttyi toisten houkuttelusta.

— Tuolloin nuorina miehinä vietettiin aikaa ravintolassa. Jouduin juttusille Porkan Nipan kanssa. Nipa sanoi minulle, että mitä siä täällä meltuat, tule teatteriin meltuamaan.

Haminan Teatteri nimittäin tarvitsi kiireisesti yhden roolin tekijää, kun tehtävään lupautunut oli yllättäen jäänyt pois. Tekeillä oli Leena Härmän Viekää tuhkakin pesästä, ja ensi-ilta oli kuukauden ja viikon päästä. Nipan eli Markku Porkan houkutteluihin suostunut vasta-alkaja saikin lisäjännitystä tiukasta aikataulusta, mutta sille tielle jäi. Tässä kohtaa Härmän näytelmän ohjaaja Päivi Hyle, silloinen Henttonen, saa runsaat kiitokset.

Mistä syntyy lumo?

Välillä keskustelu luiskahtaa Martti Suosaloon. Yksi Suosalon loistotöistä on Kiviä taskussa -näytelmässä, jolla on nyt Helsingin kaupunginteatterissa 16. menestysvuosi. Myös Ravi on saanut näytellä samaa tarinaa, kun Teatteri Ratas teki sen Kotkan Kairoon vuosia sitten.

Hän koettaa analysoida, mistä Suosalon lumo syntyy.

— Kouluja en ole käynyt, mutta tarkkaan koetan katsoa esimerkiksi Suosalon rooleista, miten ne on rakennettu.

Luultavasti katse on ollut melkoisen terävä — tai ainakin Ravi on päässyt esiintymään ammattilaistenkin kanssa. Hänellä on ollut rooleja myös elokuvissa ja televisiosarjoissa.

Leipänsä hän on kuitenkin tienannut muilla töillä. Nyt hän on rakennustarvikemyyjä.

Näytelmä ei ole pelkkää pesäpalloa

Oranssin ja mustan ensi-iltaan on pari viikkoa.

— Se on nyt kriittisessä vaiheessa. Esityksen niin sanottu synnytys on kaikkein tuskallisin kohta. Mutta hyvällä mallilla ollaan ainakin omasta mielestäni.

Sirpa Sandströmin ja Jonna Kajanderin kirjoittama, Henri Saaraisen ohjaama näytelmä ei ole pelkkää pesäpalloa. Se kertoo paitsi lajista myös ihmisten elämästä; on luonnetta jos toista ja on kolmiodraamaa.

Näytelmän Toikka on esittäjänsä mielestä ristiriitainen ja traaginenkin tyyppi.

— Ei se pienenä poikana ole ollut paha ihminen, hän sanoo.

Janne Ravi olisi halunnut tehdä hahmostaan rajumman. Mutta hän toteaa, että onneksi hän ei voi yksin päättää sitä vaan vain tarjoilla näkemyksiään ohjaajalle. Hän arvelee, että aikuiset osaavat lukea rivien välejä ja lapset taas saavat säästyä joka asian avaamiselta. Näin esityksen pitäisi sopia kaikenikäisille.

Janne Ravi

S. 1975.

Meni mukaan Haminan Teatteriin vuonna 1999.

Rooleja myös elokuvissa Kulman pojat ja Leijonasydän sekä useissa tv-sarjoissa.

Rakennustarvikemyyjä.

Kommentoi artikkelia

Jos haluat kommentoida nimettömänä, voit tehdä sen seuraavasti:
Kirjoita nimimerkkisi Nimi-kenttään, valitse Kommentoin mieluummin vieraana -kenttä ja lisää sähköpostiosoitteesi sähköpostikenttään. Sähköpostiosoite ei näy kommentoinnin yhteydessä. Voit myös kommentoida rekisteröityneenä luomalla tilin Disqus-palveluun tai kirjautumalla kommentointiin esimerkiksi Facebookin tai Twitterin avulla.

Lue kommentointiohjeet