Koulutussäästöt eriarvoistavat

Kansallinen koulutuksen arviointikeskus Karvi on opetusministeriön toimeksiannosta arvioinut vaalikaudella 2011—2015 koulutusrahoihin tehtyjen säästöpäätösten vaikutuksia sivistyksellisten oikeuksien toteutumiseen eli siihen, saavatko nuoret yhtäläiset mahdollisuudet koulutukseen. Helsingin Sanomien käsiinsä saaman, vielä julkistamattoman, selvityksen mukaan erot opetuksen tarjonnassa ovat kasvussa (HS 26.9.).

Tieto ei varsinaisesti ole uusi, sillä sama asia on tullut esiin aiemmissa tutkimuksissa. PISA-tutkimuksessa viime joulukuussa todettiin muun muassa, että Itä- ja Länsi-Suomi ovat jääneet selvästi jälkeen pääkaupunkiseudusta. Ero on noin yhden lukuvuoden verran. Vuosi sitten OECD:n tutkimuksessa taas kerrottiin, että Suomi kuului niihin harvoihin maihin, joissa koulutus- tai työpaikan ulkopuolella olevien nuorten määrä oli vuonna 2015 vähintään viisi prosenttiyksikköä suurempi kuin vuonna 2005.

Valtio on tasaisesti vähentänyt koulutusmenoja, mutta selvityksen mukaan koulutuksen rahoitus ei ole vähentynyt valtiontalouden säästöpäätöksiä vastaavasti. Tämä johtuu siitä, että kunnat ovat paikkailleet säästöjä omasta pussistaan.

Lyhyellä tähtäimellä on tietysti hyvä, että kunnat ovat pystyneet korjaamaan rahoitusvajausta, mutta pysyväksi malliksi siitä ei ole, sillä kunnat ovat kantokyvyltään erilaisia. Nuorten opiskelumahdollisuudet eivät saa riippua siitä, missä kunnassa sattuu asumaan. PISA-tutkimuksessa havaittiin jo nyt eroja esimerkiksi maaseutu- ja kaupunkikuntien välillä. Voi myös kysyä, mitä säästötoimia ne sellaiset ovat, joissa kulut siirtyvät valtiolta kuntien vastuulle.

Markku Kumpunen markku.kumpunen@kaakonviestinta.fi

Osallistu keskusteluun

Jos haluat kommentoida nimettömänä, voit tehdä sen seuraavasti:
Kirjoita nimimerkkisi Nimi-kenttään, valitse Kommentoin mieluummin vieraana -kenttä ja lisää sähköpostiosoitteesi sähköpostikenttään. Sähköpostiosoite ei näy kommentoinnin yhteydessä. Voit myös kommentoida rekisteröityneenä luomalla tilin Disqus-palveluun tai kirjautumalla kommentointiin esimerkiksi Facebookin tai Twitterin avulla.