Pääkirjoitus: Talous kehittyy hyvin, mutta ongelmakin on

Enää ei kannata keskustella siitä, onko taloudessa tapahtunut myönteinen käänne. Kyllä on. Kysymys kuuluu oikeammin, miten Suomi saavuttaa kestävän talouskasvun pitkän laskukauden jälkeen.


Euroopan unionin komissio ennustaa Suomen talouden kasvavan tänä vuonna 3,3 prosenttia ja ensi vuonnakin 2,7 prosenttia. Eurooppalaisen talouskehityksen vertailussa häntäpäässä pitkään jököttänyt Suomi on noussut nopeasti eurooppalaiseksi mallioppilaaksi. Euroalueen kasvuksi tänä vuonna ennustetaan 2,2 ja ensi vuonna 2,1 prosenttia.


Talouskasvun veturina on vientiteollisuus. Tullin tilastojen mukaan viennin arvo kasvoi elokuussa 18 prosenttia viime vuoden elokuuhun verrattuna. Kasvu on huikea, ja se antaa potkua kansantaloudelle. Viennin veto keventää myös Suomen velkasuhdetta. Kun bruttokansantuote kasvaa, velan suhteellinen määrä laskee.


Tässä piilee myös vaara. Maailmantilanteen epävarmuuden vuoksi vientiteollisuuden varaan ei taloustalkoita voi yksin rakentaa. Julkisen talouden tasapainottaminen vaatii edelleen myös kurinalaista talouspolitiikkaa. Mielellään se vaatisi niitä rakenteellisia uudistuksia, joiden toivoisi sujuvan sote-uudistusta sukkelammin.


Vaikka komissio Suomea talouden käänteestä kiittelikin, on sen raportissa yksi huolenaihe — työllisyys paranee turhan hitaasti. Ongelmaa on taloudellisesti ja inhimillisesti raskasta kantaa.

Pekka Lakka
pekka.lakka@kaakonviestinta.fi

Kommentoi artikkelia

Jos haluat kommentoida nimettömänä, voit tehdä sen seuraavasti:
Kirjoita nimimerkkisi Nimi-kenttään, valitse Kommentoin mieluummin vieraana -kenttä ja lisää sähköpostiosoitteesi sähköpostikenttään. Sähköpostiosoite ei näy kommentoinnin yhteydessä. Voit myös kommentoida rekisteröityneenä luomalla tilin Disqus-palveluun tai kirjautumalla kommentointiin esimerkiksi Facebookin tai Twitterin avulla.

Lue kommentointiohjeet