Pääkirjoitus: Jyväskylän valinnanvapauskokeilusta oppia soteen

Yksityinen terveysalan yritys Pihlajalinna on päättänyt lopettaa soteen liittyvän valinnanvapauskokeilun osaltaan Jyväskylässä. Syynä vetäytymiseen ovat taloudelliset tappiot. Pihlajalinnan mielestä Jyväskylän kaupunki ei maksanut potilaiden hoidosta tarpeeksi niin sanottua kapitaatiota. Se on könttämaksu, jonka yhtiö saa yhdestä potilaasta riippumatta siitä, kuinka monta kertaa hän käy vastaanotolla.

Jyväskylässä maksu perustui kaupungin terveyskeskuksen kustannuksiin jaettuna väestömäärällä ikäryhmittäin. Valinnanvapautta käyttivät kuitenkin eniten monisairaat lääkäripalvelujen suurkuluttajat, eivätkä maksut enää riittäneetkään. Toisen Jyväskylän kokeilussa mukana olleen yrityksen Mehiläisen liiketoimintajohtaja Markku Närenevan mukaan yhtiöllä on ollut Jyväskylässä kolminkertainen määrä lääkärikäyntejä verrattuna tilanteeseen, jossa sillä on normaali väestövastuu (HS 30.7.).

Soten valmistelu on eduskunnassa edelleen kesken, ja siten Jyväskylän tapauksesta ehditään ottaa oppia. Kapitaatiomaksu on yksi keskeisimmistä kysymyksistä. Valmistelussa tulee huolehtia siitä, etteivät kustannukset pääse sitä kautta karkaamaan käsistä. Jyväskylän tapaus kertoo, että kun terveyspalvelujen tarjontaa lisätään julkisen terveydenhoidon hintatasolla, niin kysyntä voi kasvaa paljon. Hallitus on esityksessään varautunut menojen 0,9 prosentin vuotuiseen kasvuun, mutta menokehystä on arvosteltu epärealistiseksi. Jyväskylän kokeilu antaa pontta epäilyille.

Toisaalta kokeilu osoittaa myös, ettei valinnanvapaus sinänsä ole rahastusautomaatti terveysyrityksille, vaan tulos riippuu toteutuksesta.

Markku Kumpunen
markku.kumpunen@kaakonviestinta.fi