Pääkirjoitus: Katovuosia pitää kompensoida – Suomi tarvitsee oman maataloustuotannon

Keväästä jatkunut poikkeuksellinen kuivuus koettelee maanviljelijöitä paitsi Suomessa, myös laajemmin EU:ssa. Esimerkiksi Saksassa kesä on ollut kuumin ja kuivin 15 vuoteen. Kuivuus syö satoa niin viljoissa kuin rehukasveissa.

Suomessa saatiin kunnon sateita muutamana päivänä juhannuksen jälkeen, mutta kokonaissademäärät ovat jääneet pieniksi. Sadossa alueelliset ja tilakohtaiset vaihtelut ovat suuret Kaakkois-Suomessakin. Jossain on saatu jopa hyviä satoja, vaikka koko maan tasolla tulossa on katovuosi.

Maa- ja metsätalousministeri Jari Leppä (kesk.) on kertonut esittävänsä budjettiriihessä toimia, joilla maatalouden tilannetta voitaisiin helpottaa. Myös EU:n sisällä kriisituista on jo neuvoteltu.

Suomi kirjelmöi kuivuuden vaatimista toimista unionille jo kesäkuussa yhdessä Ruotsin, Tanskan ja Baltian maiden kanssa. Kriisitukea tarvitaan, sillä Suomen viljelijöiden tilanne on yleisesti ottaen tukala. Viime syksynä katoa aiheuttivat poikkeukselliset sateet, nyt kuivuus.

Akuuttien ongelmien lisäksi alaa vaivaa pysyvämpi kannattavuusongelma, kun tuotantokustannukset ovat kasvaneet eri vauhtia hintojen kanssa. Maatalouden pitkään jatkunut rakennemuutos jatkuu nopeana, ja tilojen määrä Suomessa on vähenemässä edelleen vauhdilla. Myös tähän pitäisi löytää kestävä ratkaisu. Pääministeri Juha Sipilä (kesk.) asettikin juhannuksen alla työryhmän etsimään toimivia keinoja.

Suomi tarvitsee oman, vahvan alkutuotannon. Elintarvikehuollon varmistaminen ja omavaraisuus ovat asioita, joihin pitää suhtautua vakavasti. Ilmastonmuutos muuttaa koko maailmassa viljelyolosuhteita, ja sään ääri-ilmiöt lisääntyvät. Maailmanmarkkinoiden varaan ei poikkeusoloissa voi laskea.





Luetuimmat