Pääkirjoitus: Kyminlinnan käyttöä suunniteltiin jo 30 vuotta sitten, ja suunnitellaan yhä

"Kun tutkimus ja suunnittelu nivotaan yhteen, saadaan tulokseksi elävä monumentti, Kyminlinna osana suurempaa rakennusmuistomerkkiä, Kaakkois-Suomen linnoitusketjua --. Näin täyttyisi maamme historian valkea läiskä tavalla, joka olisi omiaan kohottamaan kansallista identiteettiä muuttuvassa Euroopassa."

Näin haaveili Ulla-Riitta Kauppi Helsingin Sanomien pääkirjoituksessa 4.5.1991. Aihe on edelleen ajankohtainen, sillä lähes 30 vuotta myöhemmin Kyminlinnan käyttötarkoitus on yhä auki.

On ymmärrettävää, ettei linnoitusta avattu yleisölle saman tien varuskunnan sieltä poistuttua. Linnoituksen tulevaisuutta suunnitelleen työryhmän vuonna 2016 julkiasemassa raportissa kerrotaan, että vuosina 2008-2014 Kyminlinnan alue raivattiin, ja sieltä löytyi noin 400 raivaamismenettelyä vaativaa räjähdettä.

Vaikka räjähteitä ei enää tarvitse normaalikäytössä pelätä, olisi Kyminlinnassa sen avaamiseksi tehtävä muita turvallisuutta parantavia kunnostustöitä. Työryhmän arvion mukaan alue olisi saatu yleisölle auki reilujen 2 miljoonan euron kunnostuksilla, mutta rahaa ei valtiovarainministeriöltä herunut. Nyt raportin tiedot lienevät jo osin vanhentuneita, ja kuntotarkastuksia täytyisi tehdä uudelleen kustannusten arvioimiseksi.

Mitä kauemmin odotetaan, sitä hankalammaksi ja kalliimmaksi kunnostushanke kasvaa. Rakennuksia rappeuttava aika ei odottele, että rahapussinnyöreistä kiinni pitävä taho viimein päättäisi Kyminlinnan olevan pelastamisen arvoinen.

Jos edes kaikkein välttämättömimmät parannukset saataisiin hoidettua, voisi linnoitukseen alkaa tuoda tuottavaa toimintaa, joka osaltaan keventäisi kustannusten taakkaa.

Oman alueen historian säilyttäminen on sekä velvollisuus että kunnia. Jos emme sitä tee, ei sitä tee kukaan. Kyminlinna on merkittävä ja ainutlaatuinen osa Kaakkois-Suomen historiaa, ja olisi valtava menetys, jos sitä ei lopulta saataisi käyttöön.

Uusimmat uutiset