YK heräsi viimein Myanmarin kriisiin

YK:n turvallisuusneuvosto kokoontui eilen torstaina keskustelemaan rohingya-kansan vaikeasta tilanteesta. Voi hyvin sanoa, että vihdoinkin, sillä kansainvälinen yhteisö on liian kauan vain seurannut sivusta, kuinka Myanmarin sotilashallitus on määrätietoisesti sortanut muslimivähemmistöään.

Rohingya-kansan ahdinko nousi julkisuuteen elokuussa, mutta se on jatkunut jo paljon pidempään. YK:n ihmisoikeuskomisaari on ottanut sen esille jo vuosi sitten. Myanmarin armeija on häätänyt rohingyat asuinalueeltaan polttamalla heidän kotinsa, raiskannut ja tappanut. Ihmisoikeuskomissaarin mukaan kyseessä on ollut ”oppikirjamainen” etninen puhdistus.

Sorron seurauksena noin puoli miljoonaa ihmistä on paennut naapurimaahan Bangladeshiin. Rutiköyhän Bangladeshin on vaikea huolehtia suuresta pakolaismäärästä, ja se haluaa heidän palaavan takaisin. Palaaminen on kuitenkin vaikeaa, sillä Myanmarin hallitus on ottanut häädettyjen maat haltuunsa.

Pieni toivonpilkahdus rohingya-vähemmistön kannalta on, että YK:n edustajat pääsevät vihdoin paikan päälle katsomaan tilannetta. Kansainvälinen avustustoiminta pitäisi myös saada pikaisesti käyntiin. YK:n mukaan rahaa tarvitaan noin 200 miljoonaa dollaria, minkä ei pitäisi olla jäsenmaille suurikaan ongelma.

Erikoisen mausteen tilanteeseen tuo se, että Nobelin rauhanpalkinnon saanut Aung San Suu Kyi johtaa ainakin muodollisesti Myanmarin hallitusta. Hän on kuitenkin toistaiseksi puuttunut armeijan toimiin hyvin varovaisesti. Sen on sanottu johtuvan haluttomuudesta vaarantaa hauras demokratiakehitys, mutta siitä maksamaan on joutunut maan muslimivähemmistö.

Markku Kumpunen markku.kumpunen@kaakonviestinta.fi

Osallistu keskusteluun

Jos haluat kommentoida nimettömänä, voit tehdä sen seuraavasti:
Kirjoita nimimerkkisi Nimi-kenttään, valitse Kommentoin mieluummin vieraana -kenttä ja lisää sähköpostiosoitteesi sähköpostikenttään. Sähköpostiosoite ei näy kommentoinnin yhteydessä. Voit myös kommentoida rekisteröityneenä luomalla tilin Disqus-palveluun tai kirjautumalla kommentointiin esimerkiksi Facebookin tai Twitterin avulla.