Pääkirjoitus: Poliisikäräjät jätti avoimia kysymyksiä tietolähderekisterin osalta

Oikeuskäsittely maan entistä ja nykyistä korkeinta poliisijohtoa vastaan päättyi syytettyjen täydelliseen voittoon. Helsingin käräjäoikeus hylkäsi viime keskiviikkona syytteet kaikkien syytettyjen osalta.

Syytteet koskivat valvontavelvollisuuden laiminlyöntiä poliisin tietolähdetoiminnassa. Vapauttava tuomio perustui siihen, että koska tekoaikaan ei ollut valtakunnallista tietolähderekisteriä, niin ei myöskään ollut olemassa laillista menettelytapaa, jota valvoa. Näin eivät syytetyt voineet rikkoa virkavelvollisuuttakaan.

Virkavelvollisuuden noudattamisen näkökulmasta asia on varmaan näin, mutta ratkaisu herättää myös kysymyksiä. Miksi ei pitkässä ja kalliissa oikeusprosessissa kajottu itse asiaan eli tietolähdetoimintaan? Siitä päätettiin jo vuonna 2005, ja laissa oli maininta valtakunnallisesta tietolähderekisteristä. Miksi syyttäjät eivät puuttuneet tähän rekisteriasiaan?

Helsingin poliisilaitos kuitenkin oikeuden mukaan käytti tietolähteitä, jotka olisi pitänyt hyväksyä ja rekisteröidä. Oikeus katsoi, ettei poliisilaitos noudattanut annettuja säädöksiä. Ketään ei kuitenkaan nyt asetettu vastuuseen tilanteesta. Syyttäjät todennäköisesti valittavatkin päätöksestä koko jutun osalta hovioikeuteen.

Toistaiseksi yli 600 000 euroa maksanutta oikeusprosessia on moitittu kalliiksi, mutta sillä on arvonsa. Yhteiskunnan ja oikeusjärjestelmän kannalta on merkittävää, että korkeat poliisiviranomaiset voivat joutua vastaamaan teoistaan oikeudessa. Tällainen ei laske poliisin arvostusta kansalaisten silmissä vaan nostaa sitä, vaikka prosessi onkin ollut osapuolille raskas ja vaikea.

Markku Kumpunen

markku.kumpunen@kaakonviestinta.fi