Pääkirjoitus: Hanhet eivät ole puhtaita pulmusia

Keskustelu valkoposkihanhista on kiihtynyt tämän kevään aikana. Yli puoli miljoonaa muuttomatkalla ollutta hanhea on laskeutunut Itä-Suomen pelloille. Nälkäiset hanhet ovat välilaskullaan täyttäneet vatsansa pelloille aiemmin kylvetyillä ruohon- ja viljansiemenillä.

Viime vuonna valtio maksoi hanhien aiheuttamista tuhoista reilun miljoonan euron korvaukset maanviljelijöille. Korvaukset eivät luonnollisesti kata kuin pienen osan tuhoista. Tänä keväänä hanhimäärien ja niiden aiheuttamien tuhojen on arvioitu olevan merkittävästi suurempia kuin vuosi sitten.

Koronakevät on nostanut aiheellisesti keskusteluun omavaraisuuden merkityksen. Tätä keskustelua käydään laajasti suojavarusteista elintarvikkeisiin ja kaikesta siltä väliltä. Jos kotimaisten elintarvikkeiden tuotanto romahtaa, niitä tulee tiukassa paikassa kova ikävä.

Valkoposkihanhet eivät ole tuhoamassa koko elintarviketuotantoa. Joidenkin maanviljelijöiden palkkatulosta ne voivat haukata suuren osan. Jokainen voi asettua maanviljelijän asemaan pahimmilla hanhituhoalueilla miettimällä sitä vaikkapa omien tulojen näkökulmasta. Miltä tuntuu, kun vuosipalkkaa syödään omien silmien edessä?

Koska hanhet eivät pysy poissa pelloilta pelottelemalla, on niitä voitava metsästää. Vaikka valkoposkihanhi on rauhoitettu, on niiden kanta niin runsas, että metsästämisen varaa on. Suomessa on annettu toistaiseksi lupa muutaman sadan hanhen ampumiseen, mutta määrä on riittämätön. Muissa maissa metsästämiseen on annettu runsaasti lupia. Mikä estää Suomea toimimasta samoin?

Kun toisessa vaakakupissa painavat luontoarvot, kannattaa miettiä hanhien aiheuttamien tuhojen vaikutusta luonnolle. Kasvamaton, lannoitettu pelto kuormittaa ympäristöä, koska lannoitteet eivät sitoudu kasveihin. Pellon tyhjentävät hanhet eivät siis ole ympäristön pulmusia.

Luetuimmat