Salpalinjan valtti on historia

Miehikkälällä ja Virolahdella on alueillaan vetovoimainen matkailukohde. 1940-luvulla rakennettu noin 1 200 kilometriä pitkä Salpalinja kulkee kuntien alueella noin 55 kilometrin verran. Molemmilla on omat Salpalinjaan tukeutuvat museonsa, Miehikkälässä Salpalinja-museo ja Virolahdella Bunkkerimuseo.

Salpalinjalla käy vuosittain tuhansia sotahistoriasta kiinnostuneita matkailijoita. Heille Salpalinja tarjoaakin vavahduttavan kokemuksen, sillä lukuisat korsut, luolat sekä panssariesteet ovat säilyneet hyvin.

Salpalinjasta kertovat luvut ovat vaikuttavia. Sille rakennettiin 728 teräsbetonikorsua, 3000 puista kenttälinnoitetta, panssariestettä noin 225 kilometriä sekä taistelu- ja yhdyshautoja yli 350 kilometriä.

Salpalinjan vetovoimaa on pyritty lisäämään myös muiden kuin sotahistoriasta kiinnostuneiden parissa. Miehikkälän ja Virolahden alueella linjaa myötäilee Salpapolku, jonka kehittämiseen on tarkoitus panostaa tulevina vuosina. Parhaillaan viimeistellään kehittämissuunnitelmaa, jossa pyrkimyksenä on korostaa Salpapolkua myös retkeily- ja ulkoilureittinä.

Monipuolistaminen ei ole pahasta, mutta on kuitenkin selkeä tosiasia, että Salpalinjan keskeinen valtti on sotahistoria. Retkeillä voidaan missä tahansa kansallispuistossa. Retki Salpalinjalle on ulkoilun lisäksi retki Suomen sotavuosien historiaan.

Tuo historia kiinnostaa myös ulkomaalaisia matkailijoita. Käynti teräsbetonikorsussa tai kurkistus kallioluolaan voittaa helposti monen tavanomaisen turistirysän tarjoaman elämyksen. Kunhan samalla kerrotaan, mistä Salpalinjassa on kysymys.

ANTTI-JUSSI LARVIO

Kommentoi artikkelia

Jos haluat kommentoida nimettömänä, voit tehdä sen seuraavasti:
Kirjoita nimimerkkisi Nimi-kenttään, valitse Kommentoin mieluummin vieraana -kenttä ja lisää sähköpostiosoitteesi sähköpostikenttään. Sähköpostiosoite ei näy kommentoinnin yhteydessä. Voit myös kommentoida rekisteröityneenä luomalla tilin Disqus-palveluun tai kirjautumalla kommentointiin esimerkiksi Facebookin tai Twitterin avulla.