Teollisuusliitosta tulee vahva tekijä

Ammattiyhdistysliikkeen pyrkimys järjestölliseen yhdentymiseen saavutti yhden maalin keskiviikkona, kun Metalliliitto, teollisuusalojen Team ja Puuliitto sopivat uuden Teollisuusliiton perustamisesta. Alun perin tavoitteena oli koota voimat yhteen jopa keskusjärjestötasolla, mutta SAK ja STTK:n suurfuusio epäonnistui. Uusi Teollisuusliittokin jää ajateltua pienemmäksi, kun Paperiliitto päätti jättäytyä sen ulkopuolelle.

Liittojohtajien ei siis onnistunut räätälöidä takkia, eikä ihan housujakaan, mutta kunnon työrukkanen saatiin aikaan. Teollisuusliitossa on sen aloittaessa noin 226 000 jäsentä eli siitä tulee hyvin vahva tekijä Suomen työmarkkinoille. Edunvalvonnan parantaminen on tietysti ollut koko hankkeen johtava ajatuskin.

Suomeen on haettu mallia, jossa avoimilla markkinoilla toimivat vientialojen liitot määrittelisivät hintakilpailukyvyn puitteissa palkankorotusvaran. Malli on julistettu kuolleeksi, mutta käytännössä uusi Teollisuusliitto voi alkaa sen toteuttajaksi. Teollisuusliiton alat edustavat 75:tä prosenttia viennistä, joten sille sälyttyy merkittävä rooli työmarkkinakierroksen päänavaajana ja tason määrittelijänä.

Muut palkansaajajärjestöt eivät asetelmasta pidä, mutta työnantajapuolelle se näyttää sopivan hyvin. EK:n toimitusjohtaja Jyri Häkämies kommentoi, että uusi liitto vastaa heidän liittoperheajatteluaan. Teknologiateollisuuden varatoimitusjohtaja Eeva-liisa Inkeroinen näki hyvänä, että vientialojen rooli vahvistuu ja vastapuolella on vahva liitto.

Teollisuusliiton näytön paikka on jo syksyllä, kun palkkaneuvottelut alkavat. Voimansa tunnossa oleva liitto ei tyytyne enää nollalinjaan.

Markku Kumpunen markku kumpunen@kaakonviestinta.fi

Kommentoi artikkelia

Jos haluat kommentoida nimettömänä, voit tehdä sen seuraavasti:
Kirjoita nimimerkkisi Nimi-kenttään, valitse Kommentoin mieluummin vieraana -kenttä ja lisää sähköpostiosoitteesi sähköpostikenttään. Sähköpostiosoite ei näy kommentoinnin yhteydessä. Voit myös kommentoida rekisteröityneenä luomalla tilin Disqus-palveluun tai kirjautumalla kommentointiin esimerkiksi Facebookin tai Twitterin avulla.