Pääkirjoitus: Pitkät sairauslomat ovat lisääntyneet – Koronaepidemian aikana sairauslomat yllättäen vähenivät, mutta se ei kerro kohentuneesta kansanterveydestä

Pitkät sairauspoissaolot ovat yleistyneet ja sairauspäivärahakustannukset nousseet viime vuosina. Viime vuonna Kela maksoi sairaus- ja osasairauspäivärahaa yhteensä yli 860 miljoonaa euroa.

Sairauspoissaolojen yleisyys ja kesto vaihtelevat paljon maakuntien välillä. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen viime vuonna julkaistu sairastavuusindeksi tukee myös tätä tietoa. Ahvenanmaalla ja etelän suurissa kaupungeissa asuvat terveimmät suomalaiset. Sen sijaan pohjoisessa on suurimmat sairaspoissaolokustannukset. Kaupungeista Kuopiossa, Oulussa, Joensuussa ja Kotkassa sairastetaan eniten, kun ikärakenteiden vaikutus tuloksiin on poistettu.

Tunnettua on, että elintavat mutta myös taloudellinen tilanne ja koulutus heijastuvat terveyteen. Näiden tilastojen valossa sosiaali- ja terveyspalveluihin ja ennen kaikkea niiden toimivuuteen tulisi kiinnittää erityisen tarkka huomio Kymenlaaksossa. Kun terveydenhuolto toimii, monia sairauksia voidaan löytää ja hoitaa tehokkaammin varhaisemmassa vaiheessa.

Kymenlaakso on sairauspäivärahakustannusten näkökulmasta maan keskikastia, mutta korvaukset ovat verrattain korkeita. Isoimmat teollisuuden alan työnantajat uskovat kuitenkin, että panostus työhyvinvointiin ja hyvään työergonomiaan ovat vieneet kehitystä hyvään suuntaan.

Huolestuttavaa on se, että sairauspäivärahan saajien määrän kasvun taustalla ovat mielenterveyden ja käyttäytymisen häiriöt. Alle 49-vuotiailla naisilla mielenterveydelliset syyt on tällä hetkellä suurin syy sairauspäivärahaan, kun miehillä edelleen yleisin syy on tuki- ja liikuntaelinten sairaudet.

Maakunnallista kehitystä on tärkeä seurata eri tilastojen valossa pitkällä aikavälillä. Koronaepidemian aikana lääkärikäynnit ja Kelan korvaamat sairauspoissaolot ovat vähentyneet, mutta mahdollinen arjen kuormittavuuden lisääntyminen voi näkyä tilastoissa viipeellä.

heidi.ekdahl@kymensanomat.fi