Nobel-komitea reagoi ydinuhkaan

Vahva ajankohtaisuus oli merkille pantavaa tämänvuotisessa Nobelin rauhanpalkinnossa. Palkinnon saaja ICAN-järjestö toimii ydinaseiden kieltämiseksi maailmanlaajuisesti, ja oli merkittävä vaikuttaja, kun 122 maata heinäkuussa solmi YK:ssa ydinaseet kieltävän sopimuksen. ICAN on pyrkinyt saamaan ydinaseille samanlaisen kansainvälisen kiellon kuin biologisille ja kemiallisille aseille tai maamiinoille ja rypälepommeille.

Ydinkieltosopimuksen arvoa himmentää se, etteivät maailman ydinasevallat eikä suurin osa länsimaistakaan – Suomi mukaan luettuna – ole allekirjoittajien joukossa. Suomessa on katsottu, ettei sopimus näin ollen vähennä ydinaseuhkaa. Nobel-komitean kotimaa Ruotsi sen sijaan harkitsee vielä sopimukseen liittymistä. Komitea toivookin, että palkinto saa myös ydinasevaltiot mukaan neuvotteluihin ja sopimukseen.

Ydinaseet ovat nousseet esille myös Pohjois-Korean takia. Maan toistuvat ohjuskokeet ja uhitteleva puhe, sekä Yhdysvaltojen esille ottamat mahdolliset vastatoimet ovat lisänneet ydinaseiden käytön uhkaa maailmassa. ICAN eli International Campaign to Abolish Nuclear Weapons on pyrkinyt tuomaan ydinaseiden käytön seuraukset esille. Sen työn palkitseminen tuskin herättää arvostelua Nobel-komitean päätöstä kohtaan.

ICAN-järjestöllä riittää työsarkaa ydinaseiden vastustamisessa. Maailmassa arvioidaan olevan noin 15 000 ydinkärkeä, joista yli 90 prosenttia kuuluu Yhdysvalloille ja Venäjälle. Ydinasemaita on kaikkiaan yhdeksän, mutta useat Nato-maat säilyttävät amerikkalaisia ydinaseita alueellaan.

Markku Kumpunen markku.kumpunen@kaakonviestinta.fi

Osallistu keskusteluun

Jos haluat kommentoida nimettömänä, voit tehdä sen seuraavasti:
Kirjoita nimimerkkisi Nimi-kenttään, valitse Kommentoin mieluummin vieraana -kenttä ja lisää sähköpostiosoitteesi sähköpostikenttään. Sähköpostiosoite ei näy kommentoinnin yhteydessä. Voit myös kommentoida rekisteröityneenä luomalla tilin Disqus-palveluun tai kirjautumalla kommentointiin esimerkiksi Facebookin tai Twitterin avulla.