Pääkirjoitus: Punavihreä voitto — oppositiopuolueiden menestys kielii äänestäjien halusta muutokseen

Suomalaiset äänestivät neljän vuoden tauon jälkeen jälleen eduskuntavaaleissa. Jo ennen ääntenlaskennan valmistumista yksi asia oli selvä: kansalaiset halusivat muutosta. Oppositiojohtaja SDP, vihreät ja vasemmistoliitto suoriutuivat vaalivoittajina edellisvaalien kannatuslukuihin verrattuna.

Punavihreä menestys kielii pettymyksestä edellisen hallituksen politiikkaan. Sote-uudistus, aktiivimalli ja leikkaukset ovat herättäneet närää poliittisessa vasemmistossa. Keskusta pääministeripuolueena koki hallituspuolueista kovimman tappion. Kokoomus selvisi pienemmillä kolhuilla. Kaakkois-Suomen vaalipiirissä kokoomuksen Antti Häkkänen keräsi ääniä Etelä-Kymenlaakson rannikkoalueita myöden hätyytellen kansallisen ääniharavan asemaa. Perusuomalaiset ottivat puolueena kovan loppukirin vaalien alla.

Näissä vaaleissa ei puhuttu talouskasvusta ja työllisyydestä. Hallitsevat teemat ilmasto ja vanhustenhoito veivät ääniä vasemmalle. Hyvien suhdanteiden aikaan oli mahdollisuus puhua siitä, miten talouskasvun hedelmiä tulisi jakaa.

Kymenlaakson näkökulmasta tilanne ei juuri muuttunut. Toisaalta kansanedustaja Sirpa Paateron (sd.) ja Juho Eerolan (ps.) kokemus tuo painoarvoa politiikan tekoon. Nyt alkaa polemisointi siitä, voisiko ministerinsalkkua saada eteläkymenlaaksolaisiin käsiin.

Uusi tilanne Suomessa on se, että yksikään puolue ei saanut yli 20 prosenttia äänistä. Tulevalla hallituskaudella puoluekenttä on moninaisempi ja tasaveroisempi kuin aiemmin. Kolmen suuren puolueen sijaan kentällä on neljä, viisi vahvaa puoluetta. Hallitusneuvotteluista tulee hyvin haastavat ja niiden tulisi edetä ripeästi. Toukokuussa edessä ovat jo eurovaalit.