Pääkirjoitus: Hallan silta ei ole löytänyt kunnostajaa, käyttötarkoitus ja vastuunkantaja tarvittaisiin

Hallan saha-alueen rakennusten ja niittisillan suojelu nousi keskusteluun yksittäisten ihmisten ansiosta 15 vuotta sitten. Tuolloin käyty keskustelu viivästytti alueen hävittämistä, mutta tarpeellista suojelukaavaa ei saatu. Kysymys kuuluu, löytyisikö ihme, mikä säilyttäisi sillan nyt!

Kotkan teollistumisen muistomerkkejä on toki jäljellä. Karhulan norjalaistalot ja teollisuuspuisto ovat käytössä kuten myös Hovinsaaren monet teollisuusrakennukset. Metsolan Höyrypanimon nykyisyys on pelastustarinoiden kuningatar. Rakennuksille on löytynyt uusi käyttötarkoitus ja ylläpitäjä.

Ajan hampaalta säästyväksi toivoisi myös sokeritehtaan omistamat Herrojen talot. Nämä yli satavuotiaat mahtikiinteistöt odottavat käyttäjää rantamännikön takana korkealla kalliolla.

Teollisuusyrityksille vanhat rakennukset ja rakenteet ovat helposti rasite. Lähtökohtaisesti muista vaihtoehdoista keskustelua ei ole varmaan poissuljettu, mikäli suojelun tai uudelleen käytön ja tulevaisuuden kustannusvastuun ottaa joku uusi taho. Tämä vaatii uutta ajattelua, ja rohkeita idearikkaita ratkaisuja.

Helposti suojelun ja ennallistamisen välttelyn syyksi nimetään rahan puute. Mutta oma vaalittu kulttuuriperintö luo teollisuuskaupungille pohjan, jolta on hyvä ponnistaa uuteen aikaan.

Mitä Hallan sillan kohtaloon tulee, sen omistava UPM Kymmene on sanonut, että sillan kunnostajaa ei ole vuosien aikana ilmaantunut. Onko näin, eikö toimijaa todellakaan löydy?

Issu Huovinen

issu.huovinen@kymensanomat.fi