Pääkirjoitus: Maskikeskustelu käy kierroksilla – Kun perusoikeuksiin puututaan, se edellyttää hallitukselta avointa viestintää

Kun pääministeri ja THL:n pääjohtaja jatkavat Twitterissä yön tunteina ottelua kevään maskisuosituksista, tyhmempikin huomaa, että kierrokset käyvät korkealla. Kansalainen saattaa aiheellisesti ihmetellä, miten tällainen auttaa koronaepidemian toisen aallon torjumisessa.

Tuore keskustelu liittyy siihen, pyrkikö valtioneuvosto keväällä tietoisesti vähättelemään maskien merkitystä koronan torjumisessa. THL:n pääjohtaja Markku Tervahauta on antanut haastatteluissa ymmärtää, että ministeriö halusi suitsia maskiaiheista viestintää.

Hallitus onnistui keväällä hyvin koronan torjumisesta ilman maskisuosituksiakin. Siinä mielessä jälkijättöinen kritiikki saattaa tuntua saivartelulta tai tarpeettomalta politikoinnilta.

Asiassa on kuitenkin myös ihan vakavia aineksia. Jos syntyy käsitys, että hallitus tietoisesti antoi väärän kuvan siitä, miksi maskin käyttöä ei suositeltu, se horjuttaa uskoa koko järjestelmään. Pääministeri Sanna Marin myönsi eduskunnassa viime viikolla, että taustalla oli maskien huono saatavuus.

Suomessa otettiin keväällä ensi kertaa käyttöön poikkeusolojen lainsäädäntö. Kansalaisten liikkumista rajoitettiin. Koulut siirtyivät etätyöhön ja niin edelleen. Torstaina hallitus neuvotteli uusista rajoituksista ja suosituksista taudin hidastamisesta. Samoin valmistelussa on tartuntatautilain uudistus, jossa viranomaisille myönnettäisiin entistä laajempia valtuuksia muun muassa liiketoimintojen sulkemiseksi.

Kun kansalaisten perusoikeuksiin ja -palveluihin puututaan kovalla kädellä, se edellyttää myös poikkeuksellisen avointa ja rehellistä viestintää. Kansan pitää tietää, ja kansan ymmärrykseen pitää luottaa. Siinä mielessä on hyvä, että maskiasiakin nyt puidaan selväksi.

Kovin pitkäksi aikaa tähän ei kuitenkaan saa jäädä vellomaan. Koronakriisi ei ole ohi. Huomio pitäisi keskittää sen hoitamiseen.

Kommentoidut