Rinnakkaiskaista olisi järjetön

Suomeen tuli vuonna 2015 ennätysmäärä turvapaikanhakijoita, 32 000. Jo silloin ennakoitiin, että suuri osa heistä saa kielteisen päätöksen eli joutuu palaamaan. Nyt tilanne on se, että ennätysvuoden tulijoista 11 000:lle on myönnetty turvapaikka, 17 000:lle on lähtenyt kielteinen vastaus ja tuhannet vielä odottavat ratkaisua.

Pakkopalautukset ovat herättäneet kiivaitakin tunteita. Esimerkiksi Helsinki-Vantaan lentokentällä on osoitettu mieltä niitä vastaan. Ihmisoikeus- ja pakolaisjärjestöt ovat tuoneet julki kantansa, että Afganistanissa, Irakissa ja Somaliassa turvallisuustilanne on huono.

Julkisessa keskustelussa onkin esitetty vaatimus, että ne, jotka eivät voi saada turvapaikkaa, voisivat saada tilapäisen oleskeluoikeuden, mikäli he eivät halua palata kotimaahansa.

Sisäministeriön kansliapäällikkö Päivi Nerg kysyi Helsingin Sanomien Vieraskynä-palstalla (12.5.), mihin turvapaikkahakemusten tutkintaa tarvitaan, jos joka tapauksessa kaikki saavat tutkinnan tuloksesta riippumatta luvan jäädä Suomeen. Nerg on oikeassa. Kuten hän kirjoittaa, olisi rahan ja työpanosten haaskausta käsitellä kymmenien tuhansien ihmisten hakemuksia Maahanmuuttovirastossa ja varsin suuren joukon valituksia tuomioistuimissa, jos ratkaisuilla ei olisi mitään merkitystä. Rinnakkaisjärjestelmien luominen olisi järjetöntä.

Toinen kysymys sitten on, ovatko nykyiset päätösten kriteerit oikeita. Voi olla, että eivät ole, ja silloin niitä pitää pyrkiä muuttamaan. Yksityiset ihmiset voivat haluta auttaa myös paperitta maassa oleskelevia. Viranomaisen pitää kuitenkin toimia lain mukaan, eikä siinä voi olla kiertotietä.

Päivi Taussipaivi.taussi@kymensanomat.fi

Kommentoi artikkelia

Jos haluat kommentoida nimettömänä, voit tehdä sen seuraavasti:
Kirjoita nimimerkkisi Nimi-kenttään, valitse Kommentoin mieluummin vieraana -kenttä ja lisää sähköpostiosoitteesi sähköpostikenttään. Sähköpostiosoite ei näy kommentoinnin yhteydessä. Voit myös kommentoida rekisteröityneenä luomalla tilin Disqus-palveluun tai kirjautumalla kommentointiin esimerkiksi Facebookin tai Twitterin avulla.