Pääkirjoitus: Toivottavasti juna itään ei mennyt jo

Etelä-Kymenlaakson rannikon kuntien ja Loviisan ponnistelu itäisen rantaradan toteutumiseksi on hyvä esimerkki yhteistyön voimasta. Kunnat ovat yhdessä hankkineet ammattiapua vaikuttajaviestintään sekä tilanneet yhdyskuntarakentamisen asiantuntijayritykseltä selvityksen ratahankkeesta. Kun maassa päätetään seuraavasta toteutettavasta suuresta ratahankkeesta, on itäisen rannikon seutu halunnut olla vakuuttamassa päättäjiä siitä, että itäinen rantarata Kotkan kautta on parempi vaihtoehto kuin itärata Kouvolan kautta.

Kunnissa tiedetään, että miljardeja maksavan valtakunnan tason päätökseen eivät omat voimat riittäisi. Asiaa pidetään esillä ahkerasti myös sosiaalisessa mediassa ja kuntien edustajat käyvät Helsingissä tapaamassa päättäjiä ja kuulevat asiantuntijoita.

Helsingistä itään päin tehtävä rautatie on ollut esillä Suomessa jo yli sadan vuoden ajan. Lähihistoriassa yksi äänekkäimmistä vaiheista on ollut rantaratatoimikunnan toiminta. Toimikuntaa vuonna 1993 perustamassa oli kotkalainen vasemmistoliiton entinen kaupunginvaltuutettu ja kansanedustaja Pentti Tiusanen. Toimikunta yritti pitää rantarataa esillä, mutta kuntien edustajia siihen ei nykyiseen lobbausintoon verrattuna lähtenyt mukaan kuin kourallinen. Yhtenä syynä on pidetty sitä, että toimikunta henkilöityi Tiusaseen. Vasemmistopoliitikon persoona jakoi mielipiteitä, ja tällä oli varmasti vaikutusta monen kohdalla myös siihen, miten innokkaasti itäisen rantaradan puolella haluttiin olla.

Yli kahden vuosikymmenen jälkeen, hallituksen vilauttaessa vihreää raideinvestoinneille, on kunnissa herätty toimimaan. Oltiinpa Tiusasen toimista ja tavasta toimia mitä mieltä tahansa, kiskojen vetäminen pitkin rannikkoa olisi pitkäjänteisellä yhteistyöllä paljon lähempänä toteuttamista kuin missä nyt ollaan.