Pääkirjoitus: Sote-menot kasvaneet huimasti

Sipilän hallitus kaatui massiivisen maakunta- ja sote-uudistuksen mukana. Monissa kunnissa todettiin, että välitilassa ennen uutta sotea uudistus toteutuu vapaassa pudotuksessa.

Sosiaali- ja terveyspalveluja tarjoaville isoille yrityksille jäi temmellyskenttää tehdä reviirinvaltauksia julkisiin sote-palveluihin samalla, kun palvelujensa säilymisestä huolestuneet kunnat ja sairaanhoitopiirit hakivat hätäratkaisuja palvelujensa turvaamiseksi. Kun esimerkiksi keskussairaaloita ulkoistetaan pitkillä sopimuksilla, kunnat sementoivat palvelurakenteen itselleen sopivaksi.

Edellinen hallituskin pyrki rajoittamaan hallitsematonta ja uudistuksen tavoitteiden saavuttamista vaikeuttavaa kehitystä niin sanotulla rajoittamislailla. Nyt uusi hallitus perhe- ja peruspalveluministeri Krista Kiurun (sd.) mukaan on kiristämässä lakia kovalla kädellä.

Nykyisessä laissa yrityksen kanssa tehdyn pitkän sopimuksen voi irtisanoa ilman sakkomaksua, jos yli 30 prosenttia palveluista on ulkoistettu. Uusi hallitus on kiristämässä prosentin 15:een.

Investointien rajoittamista jatketaan edellisen hallituksen mallilla. Maassa ehdittiin kuitenkin päättää miljardien eurojen osittain päällekkäisistä sairaala- ja vastaavista investoinneista.

Sote-menot kasvavat huimaa vauhtia. Kasvu on pakko saada taittumaan. Palveluja on voitava tarkastella koko maassa ja alueellisesti laajempina kokonaisuuksina. Kymsote on esimerkki pyrkimyksestä tähän tavoitteeseen.

Miten väkeään menettävien alueiden palveluille käy? Kunnilla on jo nyt vaikeuksia selvitä ikääntyvän väestön sote-kustannuksista. Yhdenvertaisuuden ja lähipalvelujenkin takaamiseksi on huolehdittava siitä, että maakunnissa sote-rahoitus on riittävä.