Nollalinja ei enää kelpaa

SAK:n viimeviikkoisen edustajiston kokouksen perusteella odotettavissa on mielenkiintoinen työmarkkinasyksy.

Vihdoin alkanut taloudellinen nousukausi on lisännyt samaa tahtia myös työntekijöiden palkankorotustoiveita. Se on tietysti ymmärrettävää, sillä viime vuosien nollalinja on kasannut paineita, ja työntekijät odottavat saavansa myös osansa parantuneista tuloksista.

SAK:n edustajisto ei palkkatavoitteita linjannut, mutta nollalinja ei enää kelpaa. Uuden Teollisuusliiton puheenjohtaja Riku Aalto totesi Talouselämä-lehdessä (2.6.) liittonsa tavoittelevan ”jotakin muuta”. Keskusjärjestö on toivonut jäsenliitoiltaan malttia, koska talouskasvua on kestänyt vasta vähän aikaa, eikä tulevaisuudesta ole varmuutta.

Liittokierros mahdollistaa sen, että hyvin menevillä aloilla korotusprosentit ovat suurempia kuin muilla. Ostovoiman ja verotulojen kannalta olisi tietysti hyvä, että menestyvillä toimialoilla palkankorotusvaraa myös käytettäisiin.

Työrauhan kannalta voi palkkoja pahemmaksi ongelmaksi syksyllä tulla SAK:n kielteinen suhtautuminen hallituksen ajamaan työttömyysturvauudistukseen. SAK haluaisi jatkaa neuvottelua kolmikannassa hallituksen, työnantajien ja työntekijöiden kesken, mutta työnantajien EK ei enää halua osallistua eikä liittää poliittisia ja sosiaalisia kysymyksiä palkkaneuvotteluihin.

Perinteisessä kolmikannassa oli mahdollista sovitella eri näkemyksiä ja saada osapuolet suostumaan kompromisseihin esimerkiksi veronalennusten tai tekstimuutosten avulla. Uudessa tilanteessa työntekijäjärjestöt joutuvat vaatimuksineen suoraan hallitusta vastaan, mikä helposti politisoi riidan.

Markku Kumpunen

markku.kumpunen@kaakonviestinta.fi

Osallistu keskusteluun

Jos haluat kommentoida nimettömänä, voit tehdä sen seuraavasti:
Kirjoita nimimerkkisi Nimi-kenttään, valitse Kommentoin mieluummin vieraana -kenttä ja lisää sähköpostiosoitteesi sähköpostikenttään. Sähköpostiosoite ei näy kommentoinnin yhteydessä. Voit myös kommentoida rekisteröityneenä luomalla tilin Disqus-palveluun tai kirjautumalla kommentointiin esimerkiksi Facebookin tai Twitterin avulla.