Pääkirjoitus: Perusrahoitus toisi vakautta Myllyyn ja antaisi vakiintuneesta toimintakeskuksesta positiivisen signaalin myös muille rahoittajille

Monikulttuurikeskus Myllyn olemassaolon aikana on ollut karikkoja ja haasteita. Keskuksen 11-vuotisen historian perusta, maahanmuuttajien kotouttamisen tukeminen, on kehittynyt huimilla askelilla. Kun alkuaikoina annettiin kokoontumispaikka, nyt tuetaan maahanmuuttajien aktiivisuutta astua perusvalmiuksien saavuttamisen jälkeen yrittäjyyteen tai työllistyä.

Kaakonkulman kulttuurimylly tähyää siihen, että maahanmuuttajista tehdään tekijöitä ei tekemisen kohteita. Myllyn arjessa tämä toimintatapa näkyy. Mylly on usean maahanmuuttajan ensimmäinen työpaikan omainen yhteisö, jossa muuttajalla on oman tehtävä ja elämän sisältö.

Kotka on historialtaan kansainvälinen kaupunki. Viime vuosina alueen väestörakenteen ikääntymiseen on haettu apua maahanmuuttajista, vaikka äkkitulosta ei ole näkynyt, työtä pitää jatkaa.

Tulevaisuuden rakentamisessa Mylly on muodostunut yhä enemmän kaikkien kotkalaisten kohtaamispaikaksi ja oppimiskeskukseksi, missä kahvikupposen ääressä henkiset muurit voivat rikkoutua.

Kotkan kaupungin olisikin jo aika vakauttaa Myllyn toimintaa, ja antaa perusrahoitukselle pysyvämpi pohja kuin nykyinen malli. Sitoutuminen perusrahoituksen ylläpitoon kaupungin konserniyhteisöjen tavoin antaisi Myllyn toimijoille työrauhan. Se olisi myös signaalia ulospäin muille rahoittajille siitä, että monikulttuurikeskuksen olemassaolo on osa kaupunkia.

Luonnollisesti yhdistysten rahoitusmalleihin pitää saa selkeät toimintaohjeet, sillä kolmas sektori tuottaa palveluita ja toimintaa, jota ilman kaupunki olisi yksiulotteisempi. Priorisointi on väistämätöntä.

Issu Huovinen

Luetuimmat