Pääkirjoitus: Korona muuttaa myös kuntien kokouskäytäntöjä

Koronapandemia on yleistänyt etätöiden tekemistä Suomessa. Vaikutukset eivät kuitenkaan ole rajoittuneet ainoastaan työtapojen muuttumiseen, vaan myös muun muassa kuntapäättäjät ovat joutuneet uuden asian eteen.

Totutuista kokousrutiineista on jouduttu luopumaan, kun kokouksia on ryhdytty pitämään etänä.

Monessa kunnassa olivat tekniset valmiudet etäkokouksiin olemassa jo ennen koronapandemiaa. Useat kunnat olivat huomioineet etäkokousmahdollisuuden myös kirjauksena hallintosääntöihinsä.

Noissa kunnissa kokousten sähköistäminen on sujunut varsin hyvin. Teknisten valmiuksien lisäksi myös kunnan päättäjillä ovat olleet valmiudet kunnossa. Luonnollisesti pientä alkukankeutta on joissain kunnissa ilmennyt, mutta mitä useampi kokous on jäänyt taakse, sitä jouhevammin ne ovat sujuneet.

Kaikissa kunnissa ei valtuustojen etäkokousten pitämiseen ole voitu ryhtyä, sillä varautuminen on ollut puutteellista. Kaikilla valtuutetuilla ei esimerkiksi ole ollut kunnan puolesta käytettävissään tablettia tai vastaavaa. Esimerkkejä näistä kunnista ei tarvitse etsiä kaukaa, sillä kyseinen ongelma on tuttu Miehikkälässä ja Virolahdella. Molemmissa kunnissa on kunnanhallitusten jäsenillä ollut mahdollisuus etäkokouksiin, mutta ei kaikilla valtuutetuilla.

Etäkokousmahdollisuuden puuttuessa on jouduttu kokoontumaan samaan tilaan, sillä kunnan asioiden käsittelyä ei koronankaan vuoksi voida pysäyttää. Tämä on aiheuttanut erikoisjärjestelyjä, sillä kokoukset on siirretty väljiin saleihin ja valtuutetut ovat joutuneet käyttämään puheenvuoronsa maskien takaa.

Miehikkälä ja Virolahti aikovat hankkia tekniset valmiudet etäkokouksiin lähitulevaisuudessa. Varmasti moni muukin pieni kunta on samoissa aikeissa. Sijoitus etäkokousten mahdollistamiseen ei ole sijoitus vain korona-ajasta yli pääsemiseen. Etäyhteyksiä voidaan hyödyntää monessa asiassa myös sen jälkeen, kun korona on voitettu.

Antti-Jussi Larvio

antti-jussi.larvio@kymensanomat.fi

Luetuimmat