Lukijalta: Työkyvyn perusta luodaan lapsuudessa

Vuosittain lähes 3000 alle 35-vuotiasta siirtyy työkyvyttömyyseläkkeelle mielenterveyshäiriöiden vuoksi. Kehitys on nuorten kohdalla ollut hienoisessa kasvussa.

Työelämään siirtyminen on tärkeä taitekohta nuorelle. Vaihe on monella tapaa herkkä. Ensimmäiset kosketukset työelämään muokkaavat kokemusta työelämästä pitkälle tulevaisuuteen. Millaiseksi muodostuu nuorten työelämän polku, jos heidät jo alkumetreillä luokitellaan joukkoon kelpaamattomiksi? Työpaikkojen tai työterveyshuollon tarjoamat palvelut eivät ulotu työelämän ulkopuolella olevien nuorten avuksi.

Työelämään siirtyminen on tärkeä taitekohta nuorelle.

Eläkepäätöksen saaneista nuorista vain kolmanneksella oli terapiasuhde ja vain vajaa neljännes oli saanut ammatillista kuntoutusta tai vastaavaa työhön suuntaavaa ohjausta. Chattipalveluihin ja auttaviin puhelimiin tulvii nuorten yhteydenottoja, joissa kerrotaan kohtaamattomuudesta palveluissa ja hoitoon pääsyn vaikeudesta.

Monet nuoret jäävät vaille tarvitsemaansa tukea ja hoitoa. He tarvitsevat matalan kynnyksen palveluita ja nykyistä intensiivisempiä avohoidon palvelumuotoja. Hajanaisten palveluiden sijaan yksi työntekijä voi ottaa vastuun nuoren kokonaisvaltaisesta tukemisesta ja olla yhteydessä kaikkiin tarvittaviin tahoihin, kuten toimeentuloon, asumiseen, koulutukseen ja työllistymiseen liittyviin palveluihin varsinaisen mielenterveyspalvelun lisäksi.

Lasten ja nuorten mielenterveyttä on vahvistettava riittävän ajoissa. Yksi merkittävä riskitekijä mielenterveydelle on kiusaaminen. Kiusaamisen ehkäiseminen ja tehokas puuttuminen siihen ovat tärkeässä roolissa mielenterveyden vahvistamisessa.

Vuodesta 2016 alkaen mielenterveystaidot ovat kuuluneet osaksi peruskoulun opetussuunnitelmaa. Opettajan lisäksi nuorelle tärkeä aikuinen voi olla myös esimerkiksi harrastusseuran valmentaja. Mielenterveystaitojen osaaminen pitäisikin ulottaa koskemaan mahdollisimman laajaa nuorten kanssa toimivaa aikuisten joukkoa.

Perheen voimavarat ja hyvinvointi vaikuttavat merkittävästi lapsen ja nuorten hyvinvointiin. Vuonna 1987 syntyneen ikäluokan hyvinvointia koskeva tutkimus tuo vahvasti esiin huono-osaisuuden ylisukupolvisuuden.

Esimerkiksi mielenterveysongelmia kohdanneiden vanhempien lapsilla oli nuorina aikuisina useammin mielenterveyden häiriöitä, toimeentulon niukkuutta ja koulutuksesta sivuun jäämistä. Siksi perheiden tukeminen on tärkeää. Tähän tarpeeseen vastataan hallitusohjelmaan sisältyvässä lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelmassa, jossa palveluja kehitetään siten, että ne nykyistä paremmin vastaavat lasten, nuorten ja perheiden tarpeita ja vahvistavat heidän voimavarojaan.

Työelämän aikana taidot ja tiedot karttuvat, mutta työkyvyn perusta luodaan lapsuudessa ja nuoruudessa. Lapsiin ja nuoriin investoiminen on investointi myös tulevaisuuden työelämään.

Jaana Vastamäki, erityisasiantuntija, sosiaali- ja terveysministeriö
Esa Iivonen, johtava asiantuntija, Mannerheimin Lastensuojeluliitto

Kommentoi artikkelia

Jos haluat kommentoida nimettömänä, voit tehdä sen seuraavasti:
Kirjoita nimimerkkisi Nimi-kenttään, valitse Kommentoin mieluummin vieraana -kenttä ja lisää sähköpostiosoitteesi sähköpostikenttään. Sähköpostiosoite ei näy kommentoinnin yhteydessä. Voit myös kommentoida rekisteröityneenä luomalla tilin Disqus-palveluun tai kirjautumalla kommentointiin esimerkiksi Facebookin tai Twitterin avulla.

Lue kommentointiohjeet