Lukijalta: Lupiini peittää alleen luonnonvaraiset kasvit, jotka antavat tilaa toisilleen

Te lupiinit valtaatte meillä Suomessa valtavia aloja. Me alkuperäiset, vanhat niittykasvit, emme pysty kilpailemaan kanssanne. Te olette syrjäyttäneet ja kohta näännyttäneet meidät sukupuuttoon. Päiväperhosetkin, jotka meitä rakastavat, ovat nekin kohta kadonneet, sillä te ette kelpaa edes ravinnoksi niille eikä niiden toukille. Te valtaatte alaa meiltä luontaisesti niukkaravinteisilla paikoilla viihtyviltä kuivien ketojen kasveilta kuten kissankelloilta, päivänkakkaroilta, ketoneilikoilta, ohdakkeilta ja mataroilta.

Teidän juurinystyränne sitovat tehokkaasti typpeä maaperään tehden siitä aikaisempaa ravinteikkaampaa ottaen kaiken hyödyn irti maasta. Me niittykasvit ja hyönteiset häviämme teille vääjäämättä, kun emme pysty määrässä ja tehokkuudessa kilpailemaan kanssanne. Joskus aikoinaan kukoistimme niityillä ja teiden varsilla ihmisten ja perhosten iloksi, mutta nyt meidän on pitänyt väistyä teidän, vieraslajien, tieltä.

Lupiini siis peittää alleen luonnonvaraiset kasvit, jotka antavat tilaa toisilleen. Suomen ympäristökeskuksen mukaan lupiinia on havaittu metsämaillakin, jossa ne voivat peittää mattona alleen järeän harvennetun mäntymetsän pohjakerroksen ja tukahduttaa puiden taimet.

Myöskin laiduntaville eläimille kuten lehmille ja hevosille lupiini on myrkyllinen ja vallitsevana laidunrehuna sen myrkyllisyys kumuloituu. Lupiinin myrkyllisin osa on siemenet ja vähiten myrkyllinen lehdet, siksi laidunnus on aloitettava aikaisin keväällä eli ennen kuin kasvit kukkivat.

Lupiinin kauneus on siis vain hetken huuma sen kukkiessa, mutta vieraslajina se ei kuulu suomalaiseen ekosysteemiin. Se vain ottaa, mutta ei anna mitään.

Päivi Ala-Krekola, Paijärvi

Uusimmat uutiset