Lukijalta: Valtaosa osingoista on verovapaita ja ne puuttuvat julkisista verotiedoista

Matti Suokas (KySa 27.11.) väitti kuntaministeri Sirpa Paateron esittäneen verovapaiden osinkojen poistamista. On syytä oikaista Suokasta, sillä Paatero ei ole puhunut verovapaiden osinkojen poistamisesta. Sen sijaan hän nosti SDP:n puoluevaltuustossa 14.11. pitämässään puheessa esiin sen, että verovapaat tulot eivät sisälly julkistettaviin verotietoihin.

Siksi muun muassa merkittävä osa pääomatuloista puuttuu lehdissä julkaistavista suurituloisten listoista. Toisin kuin Suokas on ymmärtänyt verovapaita osinkoja saavat monet muutkin kuin yleishyödylliset yhteisöt. Muun muassa rahastojen, osakeyhtiöiden ja vakuutuskuoriin kertyvät osingot on pitkälti vapautettu verosta kokonaan.

Myös yksityishenkilöiden suoraan saamista osingoista 51 prosenttia maksettiin verovapaasti vuonna 2018. Tämä johtuu pääosin siitä, että tuloverolain mukaan listaamattomista osakeyhtiöistä saaduista niin kutsutuista huojennetuista osingoista ”25 prosenttia on veronalaista pääomatuloa ja 75 prosenttia verovapaata tuloa”.

Verovapauksien vuoksi suuri osa osingoista jää piiloon median listauksilta samalla, kun esimerkiksi palkat ja eläkkeet näkyvät verotiedoissa kokonaan. Olisi reilua, että kaikki tulot olisivat julkisia tasapuolisesti.

Lisäksi verovapauksien vuoksi osingoista maksettava kokonaisvero voi jäädä hyvin matalaksi. Nimenomaan edellä kuvattu listaamattomien osakeyhtiöiden osinkojen verohuojennus on katsottu useissa veroasiantuntijatyöryhmissä epäreiluksi ja taloudelle haitalliseksi verotueksi.

Verotuesta hyötyvät eniten yksittäiset varakkaat ja suurituloiset henkilöt, sillä täyden huojennuksen saaminen edellyttää liki kahden miljoonan euron varallisuutta ja 150 000 euron osinkotuloja. Yli 400 miljoonan vuosittaisesta verotuesta 75 prosenttia kertyy suurituloisimmalle kymmenykselle väestöstä. Tällä summalla kattaisi esimerkiksi hallituksen ensi vuonna toteuttaman maksuttoman lukion ja ammattikoulun sekä tulevat lisäykset vanhuspalvelujen hoitajamitoitukseen.

Missään muussa länsimaassa ei ole vastaavaa verotukea, jonka avulla suurituloisen veroprosentti voi jäädä jopa kymmeniä prosenttiyksikköjä alemmaksi kuin vastaavilla palkkatuloilla. Tällaisiin verotuksen epäkohtiin olisi aiheellista ensimmäisenä puuttua, kun koronakriisin jälkeen vahvistetaan julkista taloutta.

Marko Kuusela,

kunnallisjärjestön puheenjohtaja, SDP

Luetuimmat