Lukijalta: Turvetuotanto – osa tulevaisuutta vai pala mennyttä?

Me Miehikkälän Vihreät vaadimme, että turvetuotanto painetaan menneisyyteen. Sen sijaan Vapolla saattaa olla paikka Suomen tulevaisuudessakin.

Välillä nousee Vapon nimi otsikoihin. Viimeksi kaakossa se nostettiin esiin, kun tiedusteltiin Miehikkälän turvetuotantoalueen kohtaloa. Se on edelleen aluehallintoviraston pöydällä ja odottaa päätöstä, mutta Vapo ei ole haudannut suunnitelmiaan uuden tuotantoalueen avaamisen suhteen.

Kyseessä olevista soista on hyvä huomata se, että Vaajersuo on osittain ojittamaton. Purkuvesistöistä puhuttaessa tässä tarkoitetaan lähinnä Ounion- ja Virojokea. Paikalliset ja kesäasukkaat ovat huolissaan veden laadun muutoksista ja korkeuden vaihteluista. Ihmisiä enemmän valutusvedet vaikuttavat kuitenkin suoraan vesistöjen eliöstöön. Molemmat joet mainitaan 2019 Valtionneuvoston julkaisussa Itämeren meritaimenen vesistökohtainen elvytys. Tässä alueen jokikohtaisissa suosituksissa on mainittu, että turvetuotannon laajentumista tulee rajoittaa. Vähän hassulta se tuntuukin, koska Virojokea on jo ennallistettu ELY-keskuksen tuella vaelluskaloille.

Luonnonvarainen meritaimen on erittäin uhanalainen. Etelä-Suomessa virtavesityypit ovat uhanalaisia luontotyyppejä. Vapo lupaa ennallistaa kaikki käyttämänsä turvesuot, kun tuotanto lopetetaan. Jotkin asiat eivät vain ole ennallistettavissa, kuten kadotettu kalalaji, pilattu jokivesi eikä sekään ole "ennallistamista", jos entisestä suosta tehdään pala metsää. Ei se alue ole enää uudelleen suo.

Ymmärrän kuitenkin myös tämän toisen näkökulman: Vapo on suomalainen valtionyhtiö. Se on kovin monelle ihmiselle työpaikka. Tällä ajatuksella koetetaan toki pitää yhtiön toiminta käynnissä mahdollisimman pitkään. Maailman muuttuminen näyttää kuitenkin siltä, että nykyisen kaltaiselle Vapolle ei ole enää kysyntää maailmassa. Ehkä se pystyy sitkuttelemaan 10 tai 30 vuotta, mutta loppu häämöttää. Ellei aleta ajattelemaan asioita toisin, kuten Irlannin "Vapo" teki. Se on jo lähtenyt kestävän kehityksen tielle ja turvaa näin paitsi olemassaolonsa niin myös työpaikat työntekijöilleen. Olisiko ajatusta myös Suomessa ottaa tästä mallia? Ehkä Vapokin on tulevaisuudessa jotakin vihreämpää.

Toisia huolenaiheita ovat energian riittävyys ja toisaalta myös se, että turve tuotaisiin rajojen takaa. Meillä on Suomessa niin paljon koulutettua porukkaa, että kyllä sieltä luulisi nousevan uusia ideoita sekä energiaksi että kasvuturpeen tilalle. Suomi on jäämässä Euroopan ainoaksi isoksi turpeen käyttäjämaaksi. Herää kysymys, että kestääkö brändimme sen tässä ilmastosopimusten maailmassa?

Sannamari Paldanius (sit.), Tiia Kimmo (sit.)

Vihreiden kuntavaaliehdokkaat, Miehikkälä

Uusimmat uutiset