Lukijalta: Kotimaisen ostovoiman lisääminen lisää kysyntää ja seurauksena syntyy uusia työpaikkoja sekä investointeja

Talouden heilahtelun syy on siinä, että suurin osa maan taloutta tukeutuu liiaksi suhdanneherkkään vientiin. Kotimaan kysyntä tasoittaisi herkkyyttä, jos sitä olisi riittävästi.

Suhdanteen heikentymisen alkupuolella talousoppineet "kaikenlaiset dosentit" neuvoivat hallitusta elvytystoimenpiteisiin. Hallitus ei siitä piitannut, vaan aloitti massiiviset leikkaukset ja indeksijäädytykset. Ne ovat vieläkin voimassa. Seuraukset näkyvät nyt, kun talousluvut heikkenevät.

Ei olisi näin voimakasta laskusuhdannetta, jos miljoona ihmistä voisi kuluttaa enemmän.

Eturyhmien tarpeet on vastakkain vastoin kehittynyttä finanssilukutaitoa. On laskusuhdanne ja riskienhallinta ontuu. Pitäisi syntyä lisää työpaikkoja. Mutta miten se onnistuisi laskusuhdanteessa? 75 prosentin työllisyysasteeseen voi päästä vain lopettamalla feikkityöt eli palkattoman työn teettäminen, nollasopimukset ja häpeällisen pienet palkat sekä alimitoitetut toimeentuloon liittyvät sosiaalituet ynnä muut palkan alentamisiin liittyvät toimet. Näistä toimista saatu hyöty on jo tuhlattu, mutta huonot vaikutukset talouden puskureihin ovat jääneet voimaan. Laskevasta trendistä kansantaloudessa voi päästä noususuuntaan ja parempaan riskinhallintaan lisäämällä huonommassa asemassa olevien ihmisten toimeentuloa.

Kulutuspotentiaali on siirtynyt vain rikkaalle väestölle.Se ei riitä, sillä heillä on jo kaikkea. He eivät yksin lisää tarpeeksi kokonaiskulutusta, yhtä paljon kuin miljoonan ihmisen ostovoiman parantaminen lisäisi. Ostovoiman lisääminen lisää kysyntää ja seurauksena syntyy uusia työpaikkoja sekä investointeja. Ei sellainen toimi, että on paljon työpaikkoja, joissa ihmiset voivat olla jopa ilman palkkaa tai niin pienellä palkalla, että ei sillä tule toimeen. Se vain pahentaa kestävyysvajetta.

Ei olisi näin voimakasta laskusuhdannetta, jos miljoona ihmistä voisi kuluttaa enemmän. Kansantalouden elvyttäminen on kestävän kansantalouden edellytys laskusuhdanteessa. Ei se, että kuritetaan ja leikataan sieltä missä kulutuspotentiaalia olisi. Sen vaikutus on vain hetkellinen. "Mulle, mulle, sulta pois -kulttuuri" ei toimi finanssipolitiikassa.

Leikkauksia voidaan tehdä sieltä missä vaikutus on pienintä kansantalouteen eli hyvätuloisilta ja rikkailta pääomien omistajilta. Yritys tukea pitäisi harkita vastikkeellisiksi. Jos yritys toimii yhteiskuntavastuullisesti saisi se takautuvaa tukea. Näissä asioissa hallitusten finanssilukutaito on ollut huonoa. Valtiontalouden ei pitäisi olla etupiirien "säästöpossu" vaan niin kuin jo sana kansantalous kertoo koko kansan hyvinvoinnin takaava finanssitalous. Tätä kirjoittaessani ei ollut vielä tietoa jatkuuko samankaltainen politiikka uudessakin hallituksessa, eikä hallitusohjelmaa ei ollut julkistettu.

Alpo Jäppinen, Kotka