Lukijalta: Kiina voittaa kansainvälisen kilpajuoksun

Alkaa näyttää yhä todennäköisemmältä, että Kiina on se poliittinen ja varsinkin taloudellinen mahti, joka tulee jatkossa ja toki jo nykyisinkin vaikuttaa eniten maailman kehitykseen.

Miksi näin? Syyt voidaan jakaa kahteen eri pääryhmään. Ensimmäinen ryhmä on itse Kiina kaikessa moninaisuudessaan ja runsaudessaan, toinen ryhmä muu maailma, myös kaikessa moninaisuudessaan ja runsaudessaan.

Kiina on kyennyt organisoimaan kansakunnan ponnistelut kohti samaa päämäärää.

Vissi ero on siinä, että Kiina on kyennyt organisoimaan kansakunnan ponnistelut kohti samaa päämäärää, kun muu maailma sekoilee epämääräisesti. Tämä viimeinen lause ei tietenkään koske niitä harvoja maita, joissa on sosialistinen hallinto jo nyt.

Ensinnäkin sen väestö on 1,4 miljardia, ja tätä massaa hallitsee riittävän yksituumainen marxilainen puolue, joka uudisti ideologiansa 1978, ja on sen jälkeen alkanut rakentaa kiinalaista sosialismia ja hämmästyttänyt tuloksilla koko maailman. Kiina elää ja toimii sen marxilaisen teorian mukaan, että ihmisyhteiskunta kehittyy vääjäämättä kohti sellaista tilaa, jossa kapitalismi ja sen logiikan mukaiset ratkaisut eivät enää riitä yhteiskuntien kehittymisen tarpeisiin.

Vapaus, sananvapaus, demokratia ja ihmisoikeudet ovat kaikki kauniita sanoja ja käsitteitä. Mutta samalla erittäin ongelmaisia. Voidaan hyvällä syyllä väittää, että kapitalismi tarvitsee niitä, ei tule poliittisesti toimeen ilman niitä. Ne ovat osa, merkittävä osa kapitalismin suurta poliittista huiputusta.

Toisaalta samalla pitää todeta, että kuten historiallinen materialismi eli marxilaisuus sanoo, kapitalismi on samalla ollut välttämätön, tärkeä osa tämän planeetan ihmisyhteisöjen kehitystä. Nyt on vain tultu siihen tilanteeseen, että maailmanmitassa vielä vallitseva kapitalismi toimii voimakkaana esteenä, jarruna yhteiskuntien kehittymiselle.

Me täällä lännessä miellämme sosialismin pääasiallisesti jonkinlaisena moraalisena, aatteellisena kysymyksenä. Kiinan kommunistit ovat taas tarttuneet härkää sarvista, nostaneet tosiasiat pöydälle, ja alkaneet rakentaa kiinalaista sosialismia Deng Xiaopingin johdolla 1978. Nyky-Kiinan johto presidentti Xi Jinpingin johtamana on erittäin vahvasti sitoutunut tähän.

Siinä sitä onkin pohtimista muulle maailmalle! Miten on mahdollista, että maa, jota syytetään ihmisoikeuksien puutteesta, on kyennyt nostamaan sadat miljoonat ihmiset köyhyydestä pois. Tai, että kiinalaiset voivat kulkea vapaasti turisteina ympäri maailmaa. Tai, että Kiinan koulutus, tiede ja teknologia kehittyvät huippuvauhtia, saavuttaen monilla alueilla maailman huipputason.

Ja jos ja kun näin on, niin muu maailma jää jatkuvasti jälkeen Kiinasta, joka porskuttaa eteenpäin valitsemallaan tiellä. Se täytynee vielä sanoa, että tekoälyn kehittyminen tuo varmaan omat lisänsä tällaiseen pohdiskeluun. Ja siinäkin Kiinan kansantasavalta on vahvoilla.

Jouko Koivistoinen, Kotka