Puu vahvistuu perusvoimana

Nyt kun pitkin rannikoita ja monin paikoin sisämaahammekin nousee sarjoittain tuulivoimaloita, on hyvä tarkastella energiataloutemme kokonaiskuvaa. Mistä tulee perusvoimamme? Metsistä saimme eniten energiaa vuoteen 1964. Sitten halpa tuontiöljy ohitti puun. Paaluvuonna saimme 39 prosenttia energiastamme sekä öljyvoimasta että puuvoimasta.

Öljy nousi korkeimmillaan 61 prosenttiin, vuonna 1973. Puuvoima painui alimmilleen, viiteentoista prosenttiin vuonna 1977.

Ulkomaisen öljyn valta-asema heikensi energian huoltovarmuutemme 1970-luvulla niin rajusti, että hallitus päätti nimetä kotimaista energiaa tutkaavan energiametsätoimikunnan. Sen tehtävä oli suunnitella uudentyyppinen puuvoima.

Metsähaketta polttavat kaukolämmön ja sähkön yhteisvoimalat syntyivät. Sellutehtaat ja sahat alkoivat kehittää puuenergian uutta teknologiaa. Energiametsätoimikunnan suositukset 40 vuoden takaa käynnistivät suuren linjan muutoksen. Metsien energia lähti pitkään nousuun.

Uudeksi paaluvuodeksi tuli 2012. Puu kiri taas tasoihin öljyn kanssa, molemmista saatiin 24 prosenttia.

Sittemmin puu on vahvistanut etumatkansa. Tuoreimman, vuoden 2017 ensimmäisen neljänneksen tilaston mukaan saimme puusta 26 ja öljystä 20 prosenttia. Ydinvoiman prosentti oli 17. Kivihiili (9,5 prosenttia), maakaasu (7), turve (5,5), tuontisähkö (5,1) ja vesivoima (3,1) ovat keskisarjaa. Tuulivoima nousee suhteellisesti nopeimmin, mutta se on vielä kevytsarjaa. Saimme siitä 1,3 prosenttia koko energiastamme.

Tänään puuvoima on käsitteenä laaja. Tuttua klapia, haketta tai pellettiä puupolttoaineista on vain viidennes. Neljä viidennestä puuvoimaa jalostaa metsäteollisuus, yhtäältä sellun sivutuote ligniinistä, toisaalta kuoren, purun ja hukkapalojen jätteestä.

Puuvoiman tuotanto vahvistuu edelleen, kun sahateollisuus laajenee ja sellutehtaat käyvät täysillä. Varma metsien energian hyödyntäjä ja lisääjä on nouseva biotalous.

Edistyksellisin on Äänekosken biotuotetehdas. Sen puuvoima tarkoittaa biosähköä, prosessihöyryä ja kaukolämpöä. Sähköä tehdas tuottaa 2,4-kertaisesti omaan tarpeeseen verrattuna. Ylijäämäsähkö myydään valtakunnan verkkoon.

Perusvoimaa ovat ne energian päälähteet, joista saamme yli 10 prosenttia kokonaistarpeestamme. Perusvoiman kolmikko 2020-luvulla ovat puuvoima, öljyvoima ja ydinvoima. Jos haluamme lähivuosina lisätä tai vähentää kolmikosta yhtä voimaa, se tapahtuu kahden muun kustannuksella.

Alle 10 prosentin voimat ovat kuin maustevoimaa. Mausteiden tavoin ne eivät ylläpidä jokapäiväistä elämäämme, vain monipuolistavat sitä. Vaikka lisäisimme esimerkiksi tuulivoimaa nykyvauhdilla, emme juuri pysty vähentämään varsinaisen perusvoiman tarvetta.

Koko kansakunnan energiassa suuret muutokset tarvitsevat 30 vuoden siirtymän. Sen opettivat turpeen kausi (1975—2005) sekä puun nousu. Tämän mukaan tuulivoimasta tulee perusvoimaa joskus 2030-luvulla.

Tuuli kuuluu uusiutuvien voimien valikoimaamme. Sitä kuuluu kehittää. Onneksi nykyvoimalat on kehitetty jo niin korkealle, että ne eivät juuri haittaa metsätaloutta. Uusimpien tuulimyllyjen lavat pyörivät metsän yläpuolella.

Kokonaiskuva pysyy selvänä. Pääosa energiaamme voi tulla edelleen lapojen alta, kasvuisista metsistämme.

Veli Pohjonen, maatalous- ja metsätieteiden tohtori