Lukijalta: Kaikilla lapsilla on oikeus oikeus saada riittävää tukea perheeltä ja yhteiskunnalta

Juuri viime viikolla julkaistiin THL:n ja Nuorisotutkimusseuran yhteistyönä tekemä tutkimus lapsuuden kasvuolosuhteiden yhteydestä lasten hyvinvointiin nuoruusvuosina.

Tutkimuksesta selviää, että vanhempien matala koulutusaste ja heikko taloudellinen tilanne ovat selkeästi yhteydessä lasten hyvinvointiin, ja esimerkiksi koulumenestys määrittyi vahvasti vanhempien taloudellisen tilanteen mukaan. Kodin ulkopuolelle sijoitettujen lasten hyvinvointia haastavia tekijöitä oli kasautunut muuhun ikäluokkaan verrattuna merkittävästi enemmän. Hämmentävä tulos oli, että talouden tai työllisyyden yleinen parantuminen ei välity lasten ja nuorten hyvinvointia parantavasti, vaan esimerkiksi lapsiperheiden köyhyys ja muut ongelmat ovat vähintäänkin yhtä suuret kuin laman aikana. Kansalaiset ovat siis jakautuneet niihin, joilla menee hyvin ja niihin joilla ei mene, tähän tilanteeseen on saatava muutos.

Myös lapsivaikutusten arviointi on aina tehtävä huolellisesti tutkimustietoon perustuen.

Myös alueelliset erot ovat paikoitellen voimakkaita. Raportin johtopäätöksissä tuodaan esiin lapsiperheisiin suunnattujen sosiaalisten investointien merkitys sekä muiden kasvuympäristöjen rooli varhaisen hyvinvoinnin tukemisessa. Poliittisilla päätöksillä tulisikin puuttua ja vähentää näitä riskitekijöitä. Myös lapsivaikutusten arviointi on aina tehtävä huolellisesti tutkimustietoon perustuen.

Monet tarpeellisista tehtävistä ovat tuttuja jo pidemmältä ajalta, joista tärkeimmät ovat kuntien normaaleja peruspalveluita, joiden resursoinneissa on ollut ongelmia. Nykyinen hallitus on käynnistänyt kansallisen lapsistrategian valmistelun. Valmistelu pohjustaa seuraavalle hallitukselle lapsistrategian laadintaa. Työn tavoitteena on käydä laajaa yhteiskuntapoliittista keskustelua lapsi- ja perhepolitiikasta sekä vahvistaa lapsi- ja perhemyönteistä yhteiskuntaa. Saman strategian valmistelun ja käytännön toimintaohjelman on oltava osana myös kuntastrategioita, jotta se nousee riittävän merkittävään asemaan.

Seuraava hallitus on tässä työssä suuren vastuun edessä. Lapset ja perheet eivät kaipaa enää vain juhlapuheita, kauniita lauseita tai strategioita vailla konkreettisia tekoja. Puheet ja strategiat on muutettava keinoiksi, joilla luomme Suomesta maailman lapsi- ja perheystävällisimmän maan. Lapset ja perheet tarvitsevat tekoja. Tätä tarvitsee myös Suomi kansakuntana, sillä tällä hetkellä lapsia syntyy ennätyksellisen vähän. Suomessa ihmisten tulee voida luottaa tulevaisuuteensa siten, että perheen uskaltaa perustaa niin halutessaan. On voitava luottaa siihen, että tukea, joustoja ja apua on saatavilla ja että satavuotias Suomi tarjoaa lapsilleen tasa-arvoiset lähtökohdat ja aidot mahdollisuudet elämässä pärjäämiseen ja oman potentiaalinsa hyödyntämiseen.

Sellainen on oikea hyvinvointivaltio, jota ei pidä rapauttaa.

Hyvää YK:n lasten oikeuksien päivää 20.11

Sirpa Paatero, kansanedustaja (sd.), Kotka

Kommentoi artikkelia

Jos haluat kommentoida nimettömänä, voit tehdä sen seuraavasti:
Kirjoita nimimerkkisi Nimi-kenttään, valitse Kommentoin mieluummin vieraana -kenttä ja lisää sähköpostiosoitteesi sähköpostikenttään. Sähköpostiosoite ei näy kommentoinnin yhteydessä. Voit myös kommentoida rekisteröityneenä luomalla tilin Disqus-palveluun tai kirjautumalla kommentointiin esimerkiksi Facebookin tai Twitterin avulla.

Lue kommentointiohjeet