Lukijalta: Oireet ilman sairautta — Sisäilmaongelmista keskusteltaessa on vaikea sanoa mikä on totta

Helsingin Sanomissa julkaistiin 26.5. Satu Vasantolan laaja artikkeli tutkijoiden käsityksen muuttumisesta parin vuosikymmenen aikana sisäilman terveysmerkityksestä. Johtopäätös oli, että sisäilma aiheuttaa osassa ihmisiä oireita, mutta ei aiheuta sairauksia. Johtopäätös on sikäli voimakas, että sisäilmaongelmista johtuneiden seurausten kustannusvaikutus on ollut merkittävä. Huonon sisäilman aiheuttamat olosuhdehaitat ovat terveyshaittoja selvästi suurempia.

Artikkelissa Helsingin yliopiston työterveyden professori Kari Reijula totesi, että laajasta yli 20 vuotta kestäneestä tutkimisesta huolimatta kosteusvauriot eivät selittäneet läheskään kaikkea ihmisten oireilua. Arveltiin, että kosteusvaurioihin liittyvät mikrobit aiheuttaisivat vakaviakin sairauksia ja olisivat oireiden taustalla, mutta tälle ei ole saatu tutkimusnäyttöä. Työterveyslaitoksella on tehty Reijulan mukaan 1990- ja 2000-luvulla paljon vääriä homesairausdiagnooseja. Tampereen yliopistollisen sairaalan allergiakeskuksen ylilääkäri Jussi Karjalainen sanoo, että homesienille voi tulla allergiseksi, mutta se on sisäilmaoireiden yhteydessä harvinaista,

Pelkkien kyselyjen avulla ei voida luotettavasti arvioida, mitkä tekijät aiheuttavat työntekijöille oireita tai olosuhdehaittoja.

Englannissa NHS toteaa, että kosteus ja homeet voivat aiheuttaa oireita. Valtioneuvoston tausta-aineistossa julkaistun Policy Brief -sarjan selvityksen mukaan Espanjassa kouluissa on enemmän hometta kuin Suomessa, mutta Suomessa oireillaan enemmän.

Samassa Policy Brief -päätöksenteon tausta-aineistosarjan julkaisussa verrattiin yksityisen sektorin, valtion ja kunta-alan työpaikkoja ja oireita. Kunta-alalla koettiin valtion työpaikkoja ja yksityistä sektoria enemmän sisäilmaoireita. Kaikilla toimialoilla oireprofiili on samansuuntainen painottuen ärsytysoireisiin silmissä, nenässä ja kurkussa; kunta-alalla yli 10 prosenttia muita toimialoja enemmän.

Opetusalalla työympäristöön liitettyjä ärsytysoireita koetaan 25 –30 prosentissa tutkimusaineistoa, kun sama luku hoitoalalla on 35 –40. Selittyykö yli 10 prosenttiyksikön ero enemmän rakennusten kunnon vai työympäristön muiden tekijöiden summana? Hoitotyössä koettiin merkittävästi enemmän myös olosuhdehaittoja kuin muussa työssä.

Selvityksen johtopäätöksiä on muun muassa se, että pelkkien kyselyjen avulla ei voida luotettavasti arvioida, mitkä tekijät aiheuttavat työntekijöille oireita tai olosuhdehaittoja.

Toimittaja Jani Kaaro selvitteli tammikuussa 2018 artikkelissaan professori Ville Valtosen artikkelin lähteitä Valtosen Frontiers in immunology -minikatsauksessa. Valtonen pyrkii osoittamaan julkaisussa omaa homesairauksien kriteeristöään. Rapport-sarjan artikkelissa Kaaro osoittaa Valtosen tieteelliset lähteet pätemättömiksi yksi kerrallaan; kirjoittajat tai julkaisut eivät kestä kriittistä tarkastelua tieteen näkökulmasta.

Kun sisäilmakeskustelu on aivan keskiössä julkisen terveydenhuollon työhyvinvoinnista käytävässä keskustelussa, niin mikä on totta? Kun työterveyslaitoksella todettiin, että sisäilma aiheuttaa oireita, mutta sisäilmasairautta ei ole olemassa, onko kysymyksessä vähemmän vaarallinen, hankala toiminnallinen häiriö –ympäristöyliherkkyys, josta Työterveyslaitoksen dosentti Markku Sainio kirjoittaa?

Työterveyslaitoksen erikoislääkäri Aki Vuokko tutki sisäilmaoireista kärsiviä osana väitöskirjatutkimustaan. Väitöskirjan mukaan vaikeasti oireilevien potilaiden oireet jatkuvat korjaustoimenpiteistä huolimatta ja oireilevat saavat oireita tiloissa, joissa muut eivät oireile ja sisäilmassa ei tutkimuksin ole havaittu merkittäviä selittäviä puutteita. Jos kyseessä on toiminnallinen häiriö, ikään kuin elimistön tahdosta riippumattoman ”virheellisen” reaktion synnyttämästä oireilusta, voidaan sitä Vuokon mukaan hoitaa.

Näiden tietojen perusteella sisäilman aiheuttaman sairauden pelko voi mahdollisesti hälventyä. Viitteitä siitä on, että sisäilmaperusteiseksi arvioidun oireilun lähtökohtana voi olla sisäilma, mutta tällä hetkellä tunnetut sisäilman tutkimisen menetelmät eivät osoita tai poissulje suoraan sisäilman merkitystä oireiden aiheuttajana. Käsitys siitä, että kyseessä on ärsytysoire tai allergiatyyppinen elimistön puolustusreaktio, näyttää saavan enemmän jalansijaa.

Lasse Koste

Kirjoittaja on Kymsoten työsuojelupäällikkö

Luetuimmat

Uusimmat uutiset