Lukijalta: Nuorten työttömyysrahat saatava hyötykäyttöön

Nuorisotyöttömyys on asia, joka vaikuttaa paljon laajemmalle yhteiskunnassa kuin äkkiseltään tulee ajatelleeksi: Viimeaikoina on peräänkuulutettu väestön ikärakenteen vanhenemista, ja mietitty keinoja sen korjaamiseksi. Nuoret suomalaiset, jotka perustavat perheitä ja hankkivat uusia lapsia, tarvitsevat rakentaakseen elämäänsä taloudellisen turvallisuuden ja vakituiset tulot. Pätkätöillä ja lyhytaikaisilla määräyskirjoilla ei tätä vakuutta saa.

Nuorten työttömyys on ollut lähellä 30 prosenttia pitkän aikaa, ja jos halutaan kestävää kehitystä omaan maahan pitkällä aikavälillä, täytyy työmarkkinoita ryhtyä kehittämään siten että nuorten vakituinen työllistyminen olisi oma ensisijainen kohteensa. Samaan aikaan kun iso osa nuorista on vailla vakituista työtä koulusta päästyään, on julkisen sektorin puolella työvoimapulaa, maassa olisi noin 150 000 ihmiselle vakituista työtä olemassa esimerkiksi terveyspalveluissa, ravitsemusalalla, puhtaanapidossa ja teknisessä työssä.

Työttömyysturvajärjestelmän rinnalle pitää luoda työllistymisturva-järjestelmä.

Työelämän korjaukset voitaisiin aloittaa luomalla työttömyysturvajärjestelmän rinnalle työllistymisturva-järjestelmä, jossa työtön saa valita vaihtoehdoksi omalla työttömyysrahallaan töihin menon siten, että hänen työttömyyskorvauksena yhdistettynä kaikkiin tukiin muutetaan peruspalkaksi, verotus lasketaan alhaiseksi ja päälle saa tehdä omaa keikkaa sitäkin alhaisella lähtöverotuksella, ja kuntaan avataan henkilön haluamalle alalle ja työpaikkaan aluksi esimerkiksi 4–5-tuntinen virka esimerkiksi terveyspalveluihin, jossa työskentelee vakituisen 8-tuntisen työvoiman apuna. Tämä työvoima olisi lakisääteisesti sellainen, ettei se korvaa jo olemassaolevaa kunnan vakituista työvoimaa vaan toimii sen apuna. Näin työttömyysvarat saataisiin kohdennettua hyötykäyttöön, nuoret pääsisivät aloittamaan työelämän koulun jälkeen joustavasti, peruspalvelut saataisiin uudestaan paremmin toimimaan ja väsyneet kuntiemme laitosten puurtajat saisivat työtaakkaansa helpotusta aputyövoimana. Myös ulkomaanvelkaa ei tarvitsisi enää ottaa samaan malliin, kun työttömyysvarat olisivat suoraan hyötykäytössä.

Samassa nipussa asia kanssa on myös viimepäivien suuri keskustelu vanhusten hoidon heikosta tilasta: Kun saisimme nuoria uusia energisiä hoitajia tekemään sosiaalityötä ja sairaanhoitotyötä vanhusten parissa, tulisi tässäkin asiassa edistystä, kaikki liittyy toisiinsa.

Työmarkkinat on pakko saada kehittämistyön kohteeksi joka tapauksessa 2020 -luvulla: Työvoimapula ja peruspalveluitten takkuaminen sattuvat samaan aikaan väestön ikärakenteen vanhetessa, eivätkä vanhat reseptit enää auta yhteiskunnan kehittämisessä. On uuden ajattelun aika.

Martti J. Nykänen, kansanedustajaehdokas (ipu.), Kotka